Kulttuuri- ja viestintäala
Työn kuvaus
Kulttuuri- ja viestintäalalla tehdään hyvin monentyyppisiä töitä. Taiteellisen luomisen lisäksi alalla työskennellään asiantuntijatehtävissä, opetustehtävissä ja tutkimustehtävissä sekä sisällöntuotannossa ja siihen liittyvissä teknisissä töissä. Myös teosten ja tapahtumien tuottaminen ja organisointi sekä erilaiset myynti- ja markkinointitehtävät työllistävät alalla.
Kulttuurialalla työskennellään eri taiteenlajien parissa. Alan toimijat tuottavat monenlaisia tapahtumia, tilaisuuksia ja teoksia, joiden kautta voi kokea taiteellisia elämyksiä tai nauttia viihteestä. Kulttuurialan työn tuloksia ovat esimerkiksi elokuvat, TV-sarjat, maalaukset, taidegrafiikka, muotoilun monet tuotteet, musiikkiteokset ja konsertit sekä kirjallisuus, valokuvataide ja teatteri- ja tanssiesitykset.
Viestintäalan tehtävänä on välittää tietoa ja kertoa, mitä yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu. Kirjastot ja tietopalvelut palvelevat asiakkaitaan lainaamalla ja välittämällä eri muodossa olevia aineistoja. Arkistot ja museot puolestaan tallentavat, tutkivat ja välittävät tietoa ihmisestä ja hänen elinympäristöstään.
Työllisyys
Kulttuuriala
Kulttuurialan työpaikkoja on mm. tuotantoyhtiöissä, levy-yhtiöissä, alan järjestöissä ja eri medioissa. Alan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan pieniä. Alalla työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa, projekteissa tai freelanceina. Taiteilijat työskentelevät pääsääntöisesti vapaina taiteilijoina tai freelanceina.
Museoalalla työskentelevien lukumäärän arvioidaan pysyvän lähitulevaisuudessa samalla tasolla. Museoiden toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen vaikuttavat museoille myönnettävät valtionosuudet.
Elokuva-alalla on yleistä toimia freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Kilpailu alan työtilaisuuksista on kovaa ja työttömyyskaudet ovat tavallisia työn projektiluonteisuuden vuoksi
Myös kustannusalalla työpaikoista on kova kilpailu. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistoista valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla.
Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Useimmilla kirjailijoilla onkin jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa. Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa vain muutama ammattilainen, ja sarjakuvataiteilijan toimeentulon lähteenä onkin usein jokin muu työ, esimerkiksi kuvitustyöt, graafinen suunnittelu tai taittotyöt.
Kuvataiteilijat työskentelevät taiteellisessa työssään vapaina taiteilijoina tai freelanceina. Osa kuvataiteilijoista toimii myös yrittäjinä esimerkiksi omissa gallerioissaan. Varsinaisia valmiita työpaikkoja ei kuvataiteilijoille juuri ole.
Muotoilualan työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä. Yrittäjyys on yleistä.
Musiikkialan työpaikkoija löytyy esimerkiksi levy-yhtiöistä, studioista, tapahtumajärjestäjiltä, oppilaitoksista, järjestöistä ja taidehallinnosta. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä. Muusikoilla onkin usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa.
Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla: taiteellisen henkilöstön lisäksi teattereissa työskennellään tekniikan, hallinnon ja johtamisen tehtävissä. Näyttelijät työskentelevät usein freelanceina.
Myös lähes kaikki tanssitaiteilijat työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.
Viestintäala
Viestinnän työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.
Arkisto- ja asiakirjahallintoalalla työskentelee arviolta noin 1 000 henkilöä. Työllisyysnäkymät ovat lähivuosien osalta vakaat, ja työpaikkojen lukumäärän uskotaan säilyvän suurin piirtein samana.
Kirjastojen avoimiin työpaikkoihin on paljon hakijoita etenkin alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta järjestävillä paikkakunnilla. Vakituisia työpaikkoja joutuu tyypillisesti odottamaan valmistumisen jälkeen muutaman vuoden. Kirjastoissa on kuitenkin tarjolla myös määräaikaisia työsuhteita ja projektitöitä.
Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Useat toimittajat työskentelevät freelancerina.
Valokuvaajista suurin osa on yrittäjiä, jotka toimivat omissa yrityksissään liikkeenharjoittajina tai tekevät freelance-työtä ammatinharjoittajina. Freelance voi työskennellä eri toimeksiantajille myös verokortilla. Freelance-työtä tekevien valokuvaajien määrä on kasvanut.
Missä voi opiskella?
Kulttuuri- ja viestintäalaa voi opiskella kaikilla koulutusasteilla, ja koulutus vaihtelee paljon sen mukaan, minkä tyyppisiin tehtäviin haluaa työllistyä.
Kansanopistoissa järjestetään koulutusta mm. kirjoittamisessa, sarjakuva- ja kuvataiteessa, musiikkialalla, radio- ja televisiotyössä, viestintä- ja toimitusalalla sekä valokuvauksessa.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa alalle haluava voi opiskella esimerkiksi asiakirjahallinnon ja arkistotoimen opintoja, audiovisuaalista viestintää, liiketoimintaa, tieto- ja kirjastopalveluita, graafista suunnittelua, kuva- ja mediataidetta, valokuvausta, vaatetusalaa, taideteollisuusalaa, painoviestintää, musiikkia, tanssia, sirkusta tai hius- ja kauneudenhoitoalaa.
Ammattikorkeakoulussa vaihtoehtoja ovat mm. asiakirjahallinto ja arkistotoimi, liiketalous, elokuva- ja televisio-opinnot, esittävä taide, kirjasto- ja tietopalvelu, graafinen suunnittelu, muotoilu, sarjakuvataide, kuvataide, viestintä, konservointi, musiikkiala ja journalismi.
Myös yliopistoissa voi opiskella monia kuttuuri- ja viestintäalan tutkintoja. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen opintoja voi opiskella myös yliopistossa. Alalle valmiuksia antavat myös elokuvataide, lavastustaide, ohjaus, näyttelijäntyö, dramaturgia, ääni- ja valosuunnittelu, audiovisuaalinen mediakulttuuri, informaatiotutkimus, luova kirjoittaminen, kirjallisuus ja suomen kieli, graafinen suunnittelu, sarjakuvataide, kuvataide, valokuva- ja ympäristötaide, kuvataidekasvatus, muotoilu sekä viestintä ja journalismi.
Myös oppisopimuskoulutus sekä lukuisat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle. Osa kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaisista on myös itseoppineita, esimerkiksi monet kevyen musiikin tekijät.
» Tutustu kulttuurialan koulutuksiin
» Tutustu viestintäalan koulutuksiin
» Lue lisää muista ammattialoista
Lähteet: Ammattinetti.fi