Opiskele yliopistossa tai korkeakoulussa!
Opiskelun aloittaminen yliopistossa tai korkeakoulussa on suuri askel monien elämässä. Opintojen aloittaminen antaa sinulle mahdollisuuden hankkia uusia taitoja ja kokemuksia, tavata uusia ihmisiä ja ehkä muuttaa kotoa uuteen kaupunkiin. Lue yliopisto-opiskelusta, koulutuksen sisällöistä, hakuprosesseista ja maksullisuudesta. Onnea koulutuspaikan etsimiseen!
» Lue lisää yliopisto- ja korkeakouluopiskelusta Suomessa!
Etsi alla olevasta hakukoneesta yliopisto- ja korkeakoulukoulutuksia. Voit selata koulutuksia myös kategoriakohtaisesti alla olevasta listauksesta.
Koulutusalat
Suomalaiset yliopistot
Suomessa on yhteensä 15 yliopistoa:
- Aalto-yliopisto
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Lapin yliopisto
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Svenska handelhögskolan Hanken
- Taideyliopisto
- Sibelius-Akatemia
- Kuvataideakatemia
- Teatterikorkeakoulu
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen yliopisto
- Turun yliopisto
- Vaasan yliopisto
- Åbo Akademi
Opiskelu korkeakoulussa tai yliopistossa
Lukio- ja ammatilliseen opiskeluun verrattuna yliopistossa tai korkeakoulussa opiskelu on selkeästi vapaampaa ja pitkälti opiskelijan omalla vastuulla – usein puhutaankin niin sanotusta "akateemisesta vapaudesta". Opiskelu on usein itsenäistä, mikä vaatii itseohjautuvuuttaa, suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä suurien asiakokonaisuuksien hallintakykyä.
Yliopisto- ja korkeakouluopinnot
Yliopistoissa ja korkeakouluissa voit opiskella tutkinnon ja liittää siihen tiettyjen rajojen puitteissa myös vapaavalintaisia yksittäisiä kursseja. Voit opiskella täysipäiväisesti, osa-aikaisesti tai jopa etänä. Mahdollisuuksia on monia!
Yliopisto- ja korkeakouluopiskelu on jaettu seuraaviin kolmeen osaan:
- Alempi korkeakoulututkinto, kandidaatti
- Ylempi korkeakoulututkinto, maisteri
- Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joihin voi jatkaa ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin jälkeen.
Kun yliopistot ja korkeakoulut valitsevat opiskelijat, he valitaan yleensä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa, mikä tarkoittaa yleensä opiskelua maisterin tutkintoon asti. Ensin opiskelijat suorittavat kuitenkin alemman kandidaatin tutkinnon.
Miten pitkä yliopisto- tai korkeakoulututkinto on?
Yliopisto- ja korkeakoulututkintojen laajuus ilmaistaan opintopisteissä. Opiskelijan vuosittaiseksi työmääräksi on laskettu 1600 tuntia eli 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on pääasiassa 120 opintopistettä.
Alempi korkeakoulututkinto koostuu pääaineen ja yhden tai useamman sivuaineen opinnoista, kieliopinnoista sekä mahdollisista vapaista opinnoista. Tutkinto antaa perustan maisterin tutkinnon suorittamiselle. Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat pääaineen syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielman teko, sekä mahdolliset muut opinnot.
Useimmat oppilaitokset vaativat että opiskelet täysipäiväisesti. Suuri osa opinnoista tapahtuu kuitenkin itseopiskeluna, mikä mahdollistaa myös osa-aikaisen opiskelun ja työn tekemisen opiskelun ohessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että opintukea saadakseen opiskelijan tulee opiskella noin viisi opintopistettä kuukaudessa. Vuonna 2014 aloittavat opiskelijat ovat oikeutettuja 50 opintotukikuukauteen, minkä toivotaan vaikuttavan opintojen tehokkaaseen suorittamiseen.
Pääsyvaatimukset ja hakeminen
Yliopistot ja korkeakoulut päättävät opiskelijaksi ottamisesta. Yliopistoon valitaan yleensä todistusten ja valintakokeen perusteella. Yliopistot laativat valintaperusteensa yleensä tiedekunnittain tai koulutuksittain. Tarkat valintaperusteet löytyvät kunkin yliopiston koulutusesittelyistä.
Kuka voi hakea?
Yliopisto- tai korkeakoulututkintoon hakevalla pitää olla suoritettuna jokin seuraavista tutkinnoista:
- Ylioppilastutkinto, myös kansainväliset tutkinnot kelpaavat
- Laajuudeltaan kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto
- Ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto
Lisäksi yliopistoon tai korkeakouluun voi hakea opiskelemaan, jos
- Hakija on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot
- Yliopisto katsoo, että hakijalla on riittävät tiedot ja taidot yliopisto-opintoja varten, esimerkiksi ulkomailla suoritetut opinnot
Yliopistoihin ja korkeakouluihin haetaan osoitteessa opintopolku.fi.
Huom! Yliopistoon ja korkeakouluun hakevan on noudatettava yhden paikan säännöstä. Säännöksen mukaan voit vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta.
Maksaako opiskelu?
Opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa on ilmaista. Tosin monissa yliopistoissa ja korkeakouluissa vaaditaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista, jotta tutkinnon voi suorittaa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) jäsenmaksu.
Ylioppilaskunnan jäsenenä pääset osalliseksi moniin etuihin, kuten Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) opiskelijakorttiin, VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksiin, valtion ruokailutukeen sekä kaikkiin oman ylioppilaskuntasi tarjoamiin palveluihin. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan yleensä lukukauden alussa ja sen suuruus koko lukuvuodelle, oppilaitoksesta riippuen, on noin 60–100 euroa.
Opiskelukustannuksiin kannattaa huomioida myös opiskelukirjojen ja muun koulumateriaalin kustannukset. Onneksi opiskelijan tukena ovat hyvät yliopistokirjastot, joita käyttämällä kaikkea opiskelumateriaalia ei tarvitse ostaa. Kun opiskelet yliopistossa tai korkeakoulussa, olet oikeutettu opintotukeen, johon kuuluu opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Näistä voit lukea lisää Kelan nettisivuilta osoitteessa kela.fi.
Lue myös muista koulutustyypeistä: