Mitä ylioppilaskirjoituksista jäi kerrottavaksi tuleville kokelaille?
Ylioppilaskirjoituksia varten valvotaan öitä, purraan kynsiä ja luetaan silmät kierossa viimeisenä iltana ennen koetta. Kokeita saatetaan jännittää ihan tosissaan tai sitten kokeeseen mennään aivan rennosti lähinnä syömään eväitä. Ylioppilaskokeet ovat merkittävä juttu nuoren elämässä. Kaikille ylioppilaille niistä on varmasti jäänyt hauskoja tai traumaattisia muistoja, jotka eivät unohdu.
Tähän juttuun keräsimme ylioppilaiden muistoja vuosikymmenten varrelta. Muistatko nämä? Voitko samaistua?
“Olin valmistautunut historian yo-kokeeseen hyvin. Se oli ensimmäinen reaalikoe. Kirjoitin jo abivuoden syksyllä. Muistan olleeni tyytyväinen kokeessa olleisiin kysymyksiin. Niissä oli helposti valittavissa ne esseekysymykset, joihin osasin mielestäni parhaiten vastata.
Koe alkoi yhdeksältä ja kahden maissa ajattelin olevani valmis. Laskin vastaukseni ja – ei hemmetti, minulla on vain viisi esseevastausta! Olin kokonaan unohtanut vastata kuudenteen. Käteni alkoivat täristä, kun tajusin puuttuvan vastauksen. Äkkiä valitsin yhden kysymyksen, ja aloin kynä sauhuten kirjoittaa.
Lopulta kaikki päättyi hyvin ja sain kolmeen mennessä kirjoitettua viimeisen esseevastauksen. Arvosanaksi sain e:n, mutta kuka tietää olisiko arvosana ollut parempi, jos olisin huomannut puuttuvan vastauksen aiemmin…”
- Vuoden 2014 ylioppilas
“Reaalikokeessa riitti kirjoittamista. Kuusi esseetä, ja käsi oli enemmän kuin puuduksissa. Sitä särki ja kramppasi. Onneksi nykyään kokelaat saavat kirjoittaa kokeensa tietokoneella…”
- Vuoden 2007 ylioppilas
“Kirjoitin vuonna -83. Vieressäni istui yksi luokkalaiseni, joka oli todella iso Dingo -fani. Fanityyliin kuului värikkäät huivit, tupeerattu hiustyyli ja muutenkin melko räväkät vaatteet. En ymmärtänyt sitä silloin, enkä ymmärrä vieläkään, miksi myös ylioppilaskirjoituksiin piti tulla näyttäen siltä, että on repäisty Dingon keikan eturivistä.
Hänen korunsa ja vaatteensa kolisivat, kilisivät ja kahisivat koko kokeen ajan. En ymmärrä, miten hän pystyi keskittymään kokeeseensa. Asu oli samaa tyyliä myös itse juhlissa, perinteinen ylioppilaslakki kruunasi kokonaisuuden... Mutta se oli sitä aikaa!”
- Vuoden 1983 ylioppilas
“En halunnut käydä kertaakaan kokeiden aikana vessassa, sillä pelkäsin keskittymisen herpaantuvan. Oli myös kiusallista, kun vessaan ei saanut mennä yksin. Tai no, mistä minä tietäisin, koska en mennyt kertaakaan.
Pelkäsin myös, että pudotan pyyhekumin tai kynän pulpetilta. Olisi ollut noloa viitata ja pyytää yhtä valvojista tulla nostamaan kynä.”
- Vuoden 2013 ylioppilas
"Äidinkielenkoe oli tuolloin kaksi ainekirjoitusta. Itse kirjoitin ensin jotain aiheesta “Ihminen on ihmiselle susi”. Enpä vaan yhtään muista, miten tuota aihetta käsittelin. Toisella kerralla aloin kirjoittamaan jostain sen tapaisesta kuin “Suomen kirjallisuuden merkkiteoksia”. Innokkaasti aloin kertoa Täällä Pohjantähden alla –trilogiasta. En ollut koskaan lukenut kyseisiä kirjoja, mutta olinhan nähnyt elokuvan parikin kertaa. Ei siitä kuitenkaan yo-ainetta syntynyt, ja parin tunnin tuhertamisen jälkeen vaihdoin aihetta.
Aineella “Suomen teollisuus eilen, tänään ja huomenna” (jotain tällaista otsikko muistaakseni oli) sain hyvän arvosanan varmaankin siksi, ettei kovin moni kyseiseen aiheeseen tarttunut! Harmittaa, kun olen jälkeenpäin kuullut, että omia ylioppilaskirjoituksia olisi ollut mahdollisuus saada itselleen yo-lautakunnalta kirjallisella pyynnöllä. En tiedä onko asia todella näin, mutta olisihan ollut hauskaa lukea omia hengentuotteitaan myöhemmin.
Yksi ylioppilaskirjoituksiini liittyvä esine on kuitenkin edelleen tallessa: valkea, ruskeapilkullinen muovinen termospullo. Siinä oli maitoon keitettyä kaakaota, joka ei termarissa pysynyt tarpeeksi kuumana, vaan juoman pinnalle muodostui aina kuin muovinen kalvo!"
- Vuoden 1978 ylioppilas
“Eväät ovat tärkeä juttu ylioppilaskirjoituksissa. Itselläni oli eväänä riisipiirakoita, pähkinöitä sekä suklaata. Eväitä ei melkein malttanut tai muistanut syödä, koska keskittyessä johonkin nälkä meinaa unohtua.
Yksissä kirjoituksissa syömistä ei kuitenkaan voinut unohtaa, koska vieressä istuva kokelas rouskutti porkkanoita ja sipsejä vähän väliä.”
- Vuoden 2014 ylioppilas
“Eväät olivat kirjoitusten paras juttu tai ainakin se asia, jonka edelleen muistaa. Eväitä suunniteltiin ennen kirjoituksia ja kirjoitukset muistuttivat enemmän eväsretkeä kuin elämän tärkeimpää koetilaisuutta.”
- Vuoden 2010 ylioppilas
”70-luvulla oli vain yksi reaalikoe, joka sisälsi kaikki aineet (historia, biologia, maantieto ym.), josta sai valita mihin kysymyksiin vastaa. Matikan kokeessa oli funktiolaskimet. Taulukot olivat paperilla – ei siis ollut Maolia vielä silloin. Kielten kuuntelu tapahtui radiosta tai kelanauhurista kuunnellen”.
- Ylioppilas 1970-luvulta