Ympäristöala
Työn kuvaus
Ympäristöalalla tehdään tärkeää työtä luonnon ja ympäristön suojelemiseksi ja hoitamiseksi. Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä kehitys. Luonnonsuojelulla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus, ehkäistään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja palautetaan ympäristöjä entiselleen.
Ympäristönhuollon palveluihin kuuluu ihmisen toiminnasta syntyvien jätteiden keräys ja käsittely. Ympäristönhuolto on siksi välttämätöntä sekä elinympäristön terveellisyyden että yhteiskunnan toimintojen sujuvuuden kannalta. Ympäristönhuollolla vaikutetaan myös ympäristön hyvinvointiin estämällä tai vähentämällä haitallisten aineiden pääsyä luontoon sekä puhdistamalla maaperää ja vesiä.
Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton ja käsittelyn tehtävissä. Ala työllistää myös kierrätyksessä, jätevesihuollossa sekä pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Muita tehtäväalueita ovat esimerkiksi neuvonta, konsultointi, suunnittelu, tutkimus ja ympäristövalvonta.
Ympäristönhuollon työtehtävät edellyttävät oman tehtäväalueen vaatiman ammattitaidon lisäksi jätelajien ja ympäristönsuojelun sekä alan lainsäädännön ja työturvallisuusmääräysten tuntemusta. Vastuullisuus, itsenäinen työskentelyote, ryhmätyötaidot ja asiakaspalvelutaidot ovat alalla tarpeen.
Työllisyys
Ympäristöala työllistää mm. valtion ympäristöhallinnossa, kunnissa, tutkimuslaitoksissa sekä ympäristöjärjestöissä ja -yrityksissä. Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen alan oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin on työpaikkoja. Valtio ja kunnat palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle lähtevien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan.
Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.
Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.
Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.
Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Yritykset, kunnat ja muut alan toimijat rekrytoivat uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita tarpeen mukaan.
Missä voi opiskella?
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan, laboratorioalan, prosessiteollisuuden tai logistiikan perustutkinnon. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkintoina voi suorittaa myös monia alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi kestävää kehitystä, ympäristöteknologiaa, bio- ja elintarviketekniikkaa, kemiantekniikkaa ja laboratorioalaa. Yliopistoissa voi opiskella mm. bio- ja ympäristötieteitä, ympäristötekniikkaa, kemiantekniikkaa, prosessitekniikkaa tai biotekniikkaa.
» Tutustu ympäristöalan koulutuksiin
» Lue lisää muista ammattialoista
Lähteet: Ammattinetti.fi