Teollisuusala
Työn kuvaus
Teollisuusalalla ja teollisella tuotannolla on korvaamaton merkitys yhteiskunnan toimivuudelle sekä maamme kansantaloudelle. Teollisuuden eri toimialat valmistavat asiakkaidensa tarpeisiin monenlaisia tuotteita, jotka vaihtelevat arkipäiväisistä kotitalouksissa käytettävistä hyödykkeistä muiden teollisuudenalojen tarvitsemiin raaka-aineisiin ja osiin.
Teollisuus voidaan jaotella kymmeniin eri toimialoihin, jotka ovat erikoistuneet tuotannossaan eri lopputuotteiden ja välituotteiden valmistukseen. Esimerkiksi kemianteollisuus valmistaa toisten teollisuudenalojen tarvitsemia kemikaaleja, mutta myös kosmetiikkatuotteita suoraan kuluttajille. Puutuoteteollisuuden tuotteita ovat puolestaan rakennuksissa tarvittavat puutuotteet sekä esimerkiksi huonekalut. Kaivannaisteollisuus taas louhii maaperästä mm. metalleja ja kiveä monien tuotteiden raaka-aineeksi.
Työ teollisuudessa on pitkälti koneellistettua ja usein myös automatisoitua, jolloin työssä korostuvat erilaiset valvonta- ja säätötoimenpiteet. Teollisuuden alasta riippuen osa töistä tehdään silti edelleen käsin erilaisten työvälineiden avulla. Teollisuustuotteiden valmistus on usein sarjamaista tuotantotyötä hallissa, jossa jokainen työntekijä huolehtii yhdestä tai muutamasta työvaiheesta.
Työllisyys
Tuotteiden valmistuksen lisäksi teollisuusyritykset työllistävät esimerkiksi suunnittelun, tuotekehityksen, laadunvalvonnan, johdon, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä myös kunnossapito- ja huoltotehtävissä. Teollisuuden työllisyysnäkymät ovat alakohtaisia ja usein myös suhdanneherkkiä.
Graafisen teollisuuden henkilöstön määrä on jo pitkään ollut laskussa johtuen tuotannon tehostumisesta sekä painotuotteiden kysynnän vähentymisestä digitaalisen viestinnän yleistyessä. Henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän myös tulevaisuudessa. Lähivuosina alalta jää kuitenkin paljon työntekijöitä eläkkeelle, minkä seurauksena työpaikkoja vapautuu ammattitaitoisille osaajille.
Myös kaivosteollisuudessa uusien työntekijöiden tarvetta lisää se, että lähivuosina jää runsaasti henkilöstöä eläkkeelle. Työpaikkojen säilymisen Suomessa takaa korkean osaamistason lisäksi se, että perustoimipaikkoja, kaivoksia ja louhoksia, ei voida siirtää ulkomaille.
Metsäteollisuuden työntekijöistä jää eläkkeelle noin neljännes seuraavan kymmenen vuoden aikana. Paperituotteiden kysyntä on laskenut vanhoilla markkina-alueilla esimerkiksi Euroopassa digitaalisen viestinnän myötä, mutta kysyntä kasvaa kehittyvissä talouksissa. Pakkausmateriaalien markkinat kasvavat nopeasti maailmalla. Paperin jalostukselle esimerkiksi talous- ja hygieniatuotteiksi syntyy uusia mahdollisuuksia.
Kemianteollisuudessa uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen.
Kylmäalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Erityisen hyvin työllistää urakointi eli asennus, huolto ja korjaukset. Kylmäalan työllistävyys on kaikissa talouden suhdanteissa tasaisempaa kuin monien muiden alojen.
Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi. Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.
Puutuoteteollisuuden osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin Suomessa sekä työntekijätehtävissä että johto- ja projektitehtävissä.
Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä tuotantoa tehostavan ja työntekijöiden tarvetta vähentävän automaation yleistyttyä. Kilpailun kiristyessä markkinoilla tuotantoa on siirretty ulkomaille alhaisempien työvoimakustannusten maihin. Suomeen on jätetty monissa tapauksissa vain tuotesuunnittelu ja markkinointi.
Missä voi opiskella?
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa painoviestinnän, kaivosalan, rakennusalan, prosessiteollisuuden, kone- ja metallialan, sähkö- ja automaatioalan, muovi- ja kumitekniikan, laboratorioalan, talotekniikan, lääkealan, puutuotannon, taideteollisuusalan tai tekstiili- ja muotialan perustutkinnon sen mukaan, mille teollisuuden osa-alueelle haluaa suunnata.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös monia alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi mediatekniikkaa, rakennustekniikkaa, paperitekniikkaa ja –teknologiaa, sähkötekniikkaa, automaatiotekniikkaa, prosessitekniikkaa, kone- ja tuotantotekniikkaa, kemiantekniikkaa, muovitekniikkaa, materiaali- ja pintakäsittelytekniikkaa, bio- ja elintarviketekniikkaa, paperi- tai tekstiilitekniikkaa, bioanalytiikkaa, liiketaloutta, puutekniikkaa, veneteknologiaa, muotoilua tai vaatetusalaa.
Yliopistoissa alalle haluava voi lukea painatustekniikkaa, rakennustekniikkaa, geologiaa, puunjalostustekniikkaa, prosessitekniikkaa, kemiantekniikkaa, konetekniikkaa, luonnontieteitä, energiatekniikkaa, farmasiaa, mikrobiologiaa, kauppatieteitä, kalustesuunnittelua, teollista muotoilua, sisustus- ja tekstiilimuotoilua tai vaatetussuunnittelua.
» Tutustu teollisuusalan koulutuksiin
» Lue lisää muista ammattialoista
Lähteet: Ammattinetti.fi