Rakennusala
Työn kuvaus
Rakennusalalla valmistetaan uusia rakennuksia sekä tehdään eri-ikäisten rakennusten korjausrakentamista. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa pyritään korkeaan laatuun, toimivuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Alan kansantaloudellinen merkitys on suuri, sillä rakennukset muodostavat yli puolet Suomen kansallisvarallisuudesta.
Rakennusalalla työskennellään talonrakentamisen lisäksi maanrakennusalalla sekä rakennustuoteteollisuudessa. Maa- ja vesirakentaminen luo edellytykset yhteiskunnan toiminnalle suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä infrastruktuuria, johon kuuluvat mm. tiet, sillat, tunnelit, satamat, vesijohdot, sähkölinjat ja tietoliikenneverkot sekä erilaiset maarakenteet. Rakennustuoteteollisuus puolestaan kehittää ja valmistaa rakennustuotteita ja -materiaaleja alan tarpeisiin.
Rakennustyömailla työskennellään vaihtelevissa olosuhteissa. Rakentamisessa tarvitaan kädentaitoja, eri työvaiheiden hallintaa, työvälineiden ja koneiden käyttötaitoa sekä rakennusmateriaalien tuntemusta. Työt edellyttävät kykyä sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn ja hyvää kuntoa. Suunnittelutöissä korostuvat oman tekniikan erityisalan hyvä tuntemus, suunnittelutaidot ja itsenäisyys.
Rakennusten osien valmistus on siirtynyt yhä enemmän tehtaisiin, joissa ne valmistetaan tuotantolinjoilla tehdashalleissa käyttäen apuna erilaisia koneita ja laitteita. Rakennukset kootaan työmailla mahdollisimman pitkälle tehtaalla valmistetuista osista.
Työllisyys
Rakennusalan työpaikkoja on mm. rakennusliikkeissä, urakoitsijoilla, suunnittelutoimistoissa, maa- ja vesirakennusyrityksissä sekä rakennustuoteteollisuudessa. Rakennusala on merkittävä mutta suhdanneherkkä työllistäjä, jonka toimintaan ja työllisyyteen heijastuvat nopeasti maailmantalouden lasku- ja noususuhdanteet. Lähivuosina jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan erityisesti alan ammatillisen koulutuksen hankkineita.
Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat kuitenkin nopeasti rakennus- ja kunnostushankkeiden määriin ja työllisyyteen. Rakennustoiminta on myös osittain kausiluonteista, sillä esimerkiksi teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä lämpiminä vuodenaikoina. Lähivuosina rakennusalalla jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita. Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät.
Alalla on pulaa etenkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista maarakennuskoneenkuljettajista ja maarakentajista sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhdyskuntatekniikan rakennusmestareista ja insinööreistä, sillä näihin tehtäviin on koulutettu liian vähän osaajia. Pulaa on myös esimerkiksi silta‐, geo- ja kalliosuunnitteluun erikoistuneista suunnittelijoista ja projektijohtajista.
Missä voi opiskella?
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa rakennusalan, pintakäsittelyalan, puuteollisuuden, talotekniikan tai sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon. Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Myös oppisopimuskoulutus ja useat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tarjoavat mahdollisuuden kouluttautua alalle.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa, maanmittaustekniikkaa, rakennusalan työnjohtoa, materiaali- ja pintakäsittelytekniikkaa, puutekniikkaa, talotekniikkaa ja sähkötekniikkaa. Yliopistoissa voi opiskella rakennustekniikkaa, maanmittaustieteitä, materiaalitekniikkaa, puunjalostustekniikkaa, sähkötekniikkaa, elektroniikkaa tai arkkitehtuuria.
» Tutustu rakennusalan koulutuksiin
» Lue lisää muista ammattialoista
Lähteet: Ammattinetti.fi