Luonnontieteellinen ala
Työn kuvaus
Luonnontieteellistä työtä tehdään useilla aloilla, joita ovat muun muassa kemia, fysiikka ja biologia. Alan tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa, jota hyödynnetään käytännön sovelluksissa. Luonnontieteellisessä tutkimustyössä tarvitaan teorioiden ja menetelmien hallintaa, tieteellistä ajattelutapaa ja alan kehityksen jatkuvaa seuraamista. Muita tarvittavia ominaisuuksia ovat tarkkuus, pitkäjännitteisyys ja kyky itsenäiseen työskentelyyn sekä ryhmätyöhön. Teollisuuden tuotekehitystyössä tarvitaan innovatiivisuutta.
Tutkimus- ja tuotekehitystyön lisäksi ala tarjoaa opetustehtäviä, joissa tarvitaan pedagogista osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Luonnontieteiden parissa työskennellään myös monissa asiantuntija- ja hallintotehtävissä, joissa korostuvat suunnittelu- ja organisointitaidot. Työpaikkoja on mm. yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa ja muissa yrityksissä sekä kunnilla, valtiolla ja järjestöissä.
Työllisyystilanne
Luonnontieteilijöiden työllisyys vaihtelee suuresti riippuen omasta erikoistumisalasta. Yleisesti ottaen kilpailu työpaikoista on kovaa, ja suuret koulutusmäärät heikentävät työllisyystilannetta. Tutkimusvirkoja on vähän, ja työsuhteet ovat usein määräaikaisia. Opetustehtävissä työllisyysnäkymät ovat suotuisimmat. Teollisuus ja muut yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai toisiin tehtäviin siirtymisten myötä.
Työllistyminen biokemian vakituisiin tehtäviin on haastavaa, ja alalla onkin paljon määräaikaisuuksia. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat kuitenkin tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän. Biotekniikan työpaikoista suurin osa on elintarviketeollisuudessa. Työpaikkoja on myös kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa, energiateollisuudessa ja lääketeollisuudessa sekä bioalan yrityksissä. Työpaikka voi löytyä myös ulkomailta.
Biologien työllisyys vaihtelee riippuen omasta erikoistumisalasta ja opintojen sivuaineista. Tutkimusvirkoja on suhteellisen vähän tarjolla, opetusvirkoja taas enemmän. Alalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat yleisimpiä yliopistoissa. Vastavalmistuneet tekevät usein pätkätöitä.
Fyysikoita työskentelee yksityisellä sektorilla eniten teollisuudessa esimerkiksi teknologiateollisuuden ja energiateollisuuden yrityksissä. Myös valtio ja kunnat työllistävät fyysikoita. Tutkijan paikoista on kova kilpailu, mutta opetus työllistää fyysikoita hyvin.
Kemisteillä esiintyy työttömyyttä. Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja ja määräaikaiset työsuhteet ovat kemian alalla yleisiä.
Missä voi opiskella?
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa laboratorioalan, prosessiteollisuuden tai lääkealan perustutkinnon. Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi bio- ja elintarviketekniikkaa, laboratorioanalytiikkaa, kemiantekniikkaa ja ympäristöteknologiaa.
Yliopistotasolla luonnontieteen alalle haluava voi opiskella esim. biokemiaa, kasvitiedettä, mikrobiologiaa, perinnöllisyyttä, ympäristötieteitä, biotekniikkaa, kemiaa, elintarvike- ja ravistemustieteitä, terveyden biotieteitä tai fysikaalisia tieteitä. Opettajaksi haluavien on sisällytettävä tutkintoon myös opettajan pedagogiset opinnot tai suoritettava ne erikseen korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.
Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.
» Tutustu luonnontieteellisen alan koulutuksiin» Lue lisää muista ammattialoista
Lähteet: Ammattinetti.fi