Sinustako mestarikirjoittaja? Kerää vinkit talteen!
Onko sinusta vaikeaa kirjoittaa pidempää tekstiä? Etkö tiedä, mistä aloittaisit? Pidätkö kirjoittamisesta, mutta sinun on vaikeaa hahmottaa, millainen kouluesseen tulisi olla? Keräsimme yhteen muutaman vinkin, joiden avulla sinusta tulee parempi kynäniekka!
Miten aloitan?
Tekstin kirjoittaminen saattaa aluksi vaikuttaa hämmentävältä ja hankalalta. Mistä aloitan? Onko minulla mitään kirjoitettavaa?
Aluksi kannattaa selvittää itselleen, mitä kirjoitustehtävän täytyy pitää sisällään. Yksi hyvä tapa on aloittaa kysymyksillä: Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Miten? Miksi? Mitä? Minkä avulla?
Kysymykset auttavat sinua hahmottamaan, mikä on tekstin tarkoitus, miten sen saisi sanottua, ja mitä kaikkea tekstistä tulisi käydä ilmi.
Teoriasta käytäntöön
Miten voit siirtää nämä kysymykset käytäntöön? Otetaan esimerkiksi tehtävänanto “Kirjoita kolumni ajankohtaisesta aiheesta koulun lehteen”.
Ensin täytyy valita ajankohtainen aihe. Valitaan aiheeksi vaikkapa “Joukkoliikenne talvisin”. Joukkoliikenne ja sen toimivuus tai toimimattomuus on aihe, johon monet voivat samaistua. Seuraavaksi voimme esittää aiemmat seitsemän kysymystä ja käyttää Helsingin talvista joukkoliikennettä esimerkkinä.
Kuka – Päätä henkilö, joka tekstissä esiintyy. Se voit olla sinä, ystäväsi tai kuka tahansa, joka käyttää Helsingin joukkoliikennettä talvisin. Kolumni kerrotaan tämän henkilön näkökulmasta.
Mitä – Kerro, mitä kulkuvälinettä käsittelet kolumnissasi: junaa, bussia, raitiovaunua vai metroa? Oliko juna myöhässä? Esimerkiksi: “Juna lähti 15 minuuttia myöhässä, ja siksi seisomme edelleen päärautatieaseman laiturilla numero yksi.”
Missä – Missä kulkuvälineessä tapahtumat tapahtuvat: junassa, bussissa, raitiovaunussa tai metrossa? Missä päin Helsinkiä olet? Esimerkiksi: “Olen päärautatieaseman raiteella numero yksi, menossa junalla kohti Tikkurilaa.”
Milloin – Mihin vuorokaudenaikaan olit liikkeellä? Esimerkiksi: “Olin liikkeellä aamulla, kun olin menossa kouluun.”
Miten – Tässä kohtaa tarvitaan kuvailua. Miten matka meni? Oliko sinulla kiire? Olivatko muut matkustajat hermostuneita? Miten ihmiset ympärillä käyttäytyivät? Alkoivatko matkustajat puhua keskenään? Millainen ilma oli?
Miksi – Palaa kysymykseen “mitä” ja mieti, miksi junaliikenne oli pysähdyksissä. Oliko syynä lumi, pakkanen vai jokin muu syy? Kuinka julkinen liikenne toimii yleensä Helsingissä talvisin? Voit liittää tekstiin kysymyksiä, jotka herättelevät lukijan pohtimaan tilannetta omasta näkökulmastaan.
Minkä avulla – Mikä kulkuväline toi sinut lopulta perille? Pysyitkö päätöksessäsi ja käytit junaa, vai luovutitko ja hyppäsit bussiin? Mitä muut matkustajat tekivät?
Nyt kun olemme käyneet kaikki kysymykset läpi, olemme jäsennelleet tekstin rakenteen ja saaneet selville, mitä tekstissä on tultava ilmi. Seuraava vaihe onkin sitten itse kolumnin kirjoittaminen!
Miten tekstin tyyli määräytyy?
On tärkeää miettiä, millaista tekstiä olet kirjoittamassa, mikä on tekstin tyyli ja mihin teksti on tarkoitettu. Esimerkiksi essee edellyttää oikeaoppista ja jokseenkin persoonatonta kieltä, aivan kuten sanomalehtiartikkelikin.
Aikakauslehdessä, kevyemmissä artikkeleissa ja kolumneissa voit olla henkilökohtaisempi sekä tuoda persoonaasi ja mielipiteitäsi vahvemmin esiin vaikkapa sanavalintojen tai omien kokemusten ja havaintojen kautta.
Aiemmassa esimerkissämme puhuimme kolumnin kirjoittamisesta. Jos siinä kerrottaisiin seuraavasti: “Huokaisin syvään ja vilkuilin kelloa. Kuulin, kuinka vieressä seisova heppu kertoi olevansa myöhässä töistä.”, sopisi se hyvin kolumniin, mutta esimerkiksi uutisartikkeliin lause olisi liian tuttavallinen. Muista, mihin olet kirjoittamassa!
Lähde: Klassisk retorik för vår tid (Janne Lindqvist Grinde)