Liikunta ja huolenpito omasta hyvinvoinnista on tärkeää vastapainoa työlle ja opiskelulle. Vaikka opiskelu ja työ vievät päivästä ison siivun, olisi hyvä järjestää aikaa myös liikunnalle. Liikunta nimittäin lisää niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia.
Opiskelu sujuu paremmin, jos aivot ja lihakset saavat happea. Mielikin pysyy tällöin virkeämpänä, kun saat raitista ilmaa. Liikunta vahvistaa niveliä ja luustoa sekä parantaa liikkuvuutta, joten hartiajumeista johtuvat päänsäryt saattavat pysyä helpommin poissa.
Aivotoiminta ja ajattelu sekä muisti paranee, kun pysyy aktiivisena ja liikkuu säännöllisesti. Liikunta vähentää niin ikään myös stressiä, jolla on tunnetusti monia harmillisia vaikutuksia kehoon ja mieleen. Säännöllinen liikunta lisää tutkitusti vastustuskykyä, joten lenssut ja flunssat pysyvät paremmin loitolla.
Liikunta auttaa myös saamaan unen päästä kiinni illalla. Raskaita liikuntasuorituksia ei kuitenkaan kannata tehdä juuri ennen nukkumaanmenoa, vaan 2–3 tuntia ennen. Rauhallinen iltakävely voi kuitenkin auttaa rauhoittumaan ja nukahtamaan nopeammin.
Liikuntaa opiskelijoille
Monet liikuntapalvelut, kuten kuntosalikortit ja palloiluvuorot, saattavat maksaa opiskelijalompakolle liikaa. Onneksi monet oppilaitokset ovat valveutuneet ja tarjoavat opiskelijaliikuntaa kohtuulliseen hintaan.
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on usein omia liikuntapalveluja opiskelijoille. Korkeakouluilla voi olla omia kuntosaleja, joissa järjestetään myös ryhmäliikuntatunteja. Korkeakouluille voi olla varattuna esimerkiksi palloiluvuoroja, joihin opiskelijat saavat mennä halutessaan pelaamaan. Usein tällainen opiskelijaliikunta on melko edullinen vaihtoehto. Liikuntapaikoissa tapaa myös muita opiskelijoita ja samanhenkisiä tyyppejä.
Korkeakouluissa myös ainejärjestöt ja opiskelijakunnat saattavat järjestää yhteisiä liikuntatapahtumia. Esimerkiksi lukuvuoden alussa voidaan järjestää kaikille fukseille yhteinen liikuntatapahtuma, joka on oiva paikka tutustua muihin kanssaopiskelijoihin, ja myös kokeilla uusia lajeja.
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ei ehkä ole samanlaista liikuntatoimintaa kuin korkeakouluissa – ainakaan samassa mittakaavassa. Usein kouluista löytyy kuitenkin oma kuntosali, jossa voi halutessaan käydä treenaamassa vaikkapa koulupäivän jälkeen. Saatavilla on toki myös pakollisia ja valinnaisia liikunnan kursseja, jotka ovat hyvä tapa lisätä omaa viikoittaista liikuntamäärää.
Vaikka kuntosalikortit, seuratoiminta ja hallivuorot maksavat paikkakunnasta ja palveluista riippuen melko paljonkin, on liikuntaan sijoittaminen useimmiten fiksu valinta. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla monia alennuksia, joista kannattaa ottaa selvää.
Vinkit arkiliikuntaan
Liikunnan ei ole pakko olla kuntosalilla rehkimistä tai jalkapallon pelaamista. Opiskelija- ja kaveriporukalla voi järjestää omia aktiviteetteja. Liikunta voi olla arkiliikuntaa, pieniä happihyppelyjä koulupäivän lomassa tai rappusten kävelyä hissillä menemisen sijasta.
Tärkeää on löytää itselleen sopiva liikuntatyyli ja -muoto. Liikunnasta tulisi saada mielihyvää ja liikunnan jälkeen tulisi olla hyvä olo. Jos juokseminen ei ole juttusi, kokeile reippaita kävelylenkkejä tai uintia. Liikuntamuotoja on satoja, joten itselle sopivimman liikuntamuodon löytämisessä kannattaa pysyä kärsivällisenä ja kokeilla reippaasti eri lajeja.
Pienillä muutoksilla saa paljon aikaan. Jos kävelet muutamana päivänä kouluun tai jäät muutaman bussipysäkin aiemmin pois kotiin mennessä, saat huomaamatta lisättyä liikunnan määrää. Välitunneilla voi kävellä koulun ympäri tai ryhmätöitä voi suunnitella kävelylenkillä – mielikuvitusta käyttämällä saa lisättyä aktiivisuutta.
Jos haluat seurata paremmin päivittäistä tai viikoittaista liikuntaa, puhelimiin löytyy paljon eri sovelluksia, joilla liikuntaa voi helposti seurata. Askelmittarisovellukset ja muut hyvinvointisovellukset voivat auttaa hahmottamaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon saat hyötyliikuntaa päivittäin.
Lue lisää vinkkejä opiskelijoille
Lähteet: Nyyti.fi, Helsingin yliopisto