Opintovapaa ja vuorotteluvapaa – mitä ne ovat ja kumpi sopii sinulle?

Haluatko palata opintojen pariin työelämässä vietettyjen vuosien jälkeen tai kenties kouluttautua kokonaan uudelleen, mutta et halua vielä irtisanoutua nykyisestä työstäsi? Tässä tapauksessa kannattaa harkita opinto- tai vuorotteluvapaata.

Opintovapaa

Opintovapaa on nimensä mukaisesti ajanjakso, jonka aikana työsuhteessa oleva henkilö on vapautettu työstään koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan tarkoituksena on tarjota työssä olevalle joustava mahdollisuus uuden opiskeluun.

Opintovapaalle jäävä henkilö saa itse valita mitä opiskelee vapaan aikana, eikä opiskelun tarvitse välttämättä liittyä työnantajaan tai omaan alaan ollenkaan. Opiskelun täytyy kuitenkin olla julkisen valvonnan alaista myös ulkomailla opiskellessa. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla ei ole oikeutta opintovapaaseen.

Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, mikäli työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta yhdessä tai useammassa jaksossa, opintovapaa voidaan myöntää enintään viidelle päivälle. Opintovapaalle jäävä voi valita käyttääkö hän opintovapaan yhdessä tai useammassa jaksossa. Opintovapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla, jolloin henkilöllä on vain osittainen opintovapaa.

Opintovapaan hakeminen

Työntekijän tulee aina hakea itse työnantajalta opintovapaata. Yli viisi päivää kestävä opintovapaa on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Enintään viiden päivän opintovapaata haetaan suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintoja.

Työnantajan tulee antaa päätös opintovapaasta ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaata on haettu yli viideksi työpäiväksi, päätös tulee antaa työntekijälle kirjallisena vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkua. Jos opintovapaata on haettu enintään viideksi työpäiväksi, päätös tulee antaa työntekijälle suullisesti tai kirjallisesti viimeistään seitsemän päivää ennen opintojen alkua.

Opintovapaan rahoitus

Opintovapaalla olevalla henkilöllä voi olla oikeus taloudelliseen tukeen opintovapaalla suoritettavien opintojen aikana. Yleisin taloudellinen tuki opintovapaan aikana on aikuiskoulutustuki, joka on tarkoitettu aikuisen omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Aikuiskoulutustuki koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Opintovapaalla oleva henkilö voi saada Kelalta myös opintotukea.

Tutustu tarkemmin aikuiskoulutuksen rahoitukseen!

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on 100-180 kalenteripäivän vapaajakso, josta työntekijä ja työnantaja sopivat yhteisesti. Työntekijä voi käyttää vuorotteluvapaan haluamallaan tavalla esimerkiksi koulutukseen, kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Vuorotteluvapaan aikana työnantaja sitoutuu palkkaamaan vapaalle jäävän henkilön tilalle työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuorotteluvapaan hakeminen

Vuorotteluvapaata haetaan vuorottelusopimuslomakkella, jonka saa TE-toimistosta ja www.suomi.fi -palvelusta.

Tärkein edellytys vuorotteluvapaalle on riittävä työhistoria. Vuorotteluvapaan hakijalla tulee olla työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Sopivaan työhistoriaan luetaan myös eläkevakuutettu yrittäjätyö ja muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ.Tämän lisäksi mahdollisesta edellisestä vuorotteluvapaasta on täytynyt kulua vähintään viisi vuotta.

Vuorotteluvapaan käyttäminen on sidottu työsuhteeseen. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää voimassaolevaa työsuhdetta, jonka tulee pysyä voimassa koko vapaan ajan. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus jäädä vuorotteluvapaalle edellyttäen, että määräaikainen työsuhde jatkuu työsopimuksen mukaan niin pitkään, että hän palaa vuorotteluvapaan jälkeen takaisin samaan työhön.

Vuorotteluvapaalle on yläikäraja. Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä enää sen kalenterikuukauden jälkeen, kun työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymiseen on aikaa 3 vuotta tai vähemmän.

Vuorotteluvapaan rahoitus

Vuorotteluvapaan aikana on oikeus vuorottelukorvaukseen ja sitä tulee hakea kolmen kuukauden sisään vuorotteluvapaan alkamisesta. Korvauksen edellytykset ovat samat kuin vuorotteluvapaata haettaessa, mutta tämän lisäksi työntekijän tulee olla saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorottelukorvauksen hakemista.

Jos työntekijä kuuluu työttömyyskassaan, tulee vuorottelukorvaus hakea työttömyyskassasta. Sen määrä lasketaan ansiopäivärahan perusteella. Jos työntekijä ei kuulu työttömyyskassaan, vuorottelukorvaus haetaan Kelasta. Sen osuus lasketaan peruspäivärahasta ilman lapsikorotuksia.

Vuorotteluvapaalla olevalle maksettavan vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvaus lasketaan vuorotteluvapaata edeltävän vähintään 52 viikon ajalta kertyneiden ansiotulojen perusteella. Vuonna 2021 peruspäivärahasta laskettu vuorottelukorvaus on 23,65 e/pv ja se on verollista tuloa. Vuorottelukorvausta vähentävät mahdolliset palkka- ja muut työtulot, joita saadaan vuorotteluvapaan aikana.

Lähteet: työsuojelu.fi, erto.fi ja kela.fi