#AMISREFORMI – mitä kaikkea siitä tulisi tietää?
Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan 1.1.2018. Joko olet perillä siitä, mitä muutoksia reformi on tuonut ja tuo mukanaan? Keräsimme yhteen infopaketin, jonka avulla muutosten sisäistäminen on helpompaa. Tämä infopaketti on erityisesti sinulle, joka aiot hakea tai mietit ammatilliseen oppilaitokseen hakemista.
Tärkeimmät reformin tuomat muutokset opiskelijan näkökulmasta:
1. Koulutuksen kesto määritellään aiemman osaamisen pohjalta. Aiemmin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kesti kaikilla 3 vuotta (2 vuotta lukiopohjaisena). Nyt tutkinnon kesto vaihtelee opiskelijan osaamisen perusteella. Niitä tutkinnon osia, joista opiskelijalla on jo todennettua osaamista, ei tarvitse suorittaa.
2. Tutkintojen määrä laskee reformin myötä 351:stä 164:ään. Tutkinnot muuttuvat laaja-alaisemmiksi, ja erikoistuminen tapahtuu tutkinnon sisällä. Tutkinnon sisällä voi valita, mitä osaamisalaa haluaa opiskella.
3. Ammatilliseen koulutukseen hakeminen muuttuu – jatkuva haku on pääväylä tutkintokoulutukseen. Peruskoulunsa päättävät hakevat edelleen yhteishaussa keväisin. Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet voivat hakea jatkuvassa haussa. Aikuiset hakevat jatkuvassa haussa. Jatkuva haku on auki joustavasti ympäri vuoden. Koulutukseen voi siis hakea ja päästä joustavasti silloin, kun itsellä on tarve kouluttautua. Oppilaitokset määrittelevät tarkemmin, milloin koulutuksiin voi hakea ja milloin opinnot voi aloittaa.
4. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). HOKS laaditaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja, ja sitä päivitetään opintojen edetessä. Kehittämissuunnitelmassa määritellään yksilöllinen opintopolku, johon kuuluvat ohjaus- ja tukipalvelut. Opiskelija opiskelee vain sellaista tietoa, jonka osaamista hänellä ei vielä ole (tutkinnon osat).
5. Kaikki 1.1.2018 jälkeen opintonsa aloittaneet suorittavat iästä riippumatta myös yhteiset tutkinnon osat (35 osaamispistettä), jos he haluavat suorittaa koko tutkinnon. Näin varmistetaan, että kaikilla valmistuvilla on työelämään vaadittavat perustaidot ammatillisen osaamisen lisäksi.
6. Jatkossa on vain yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Näytöt suoritetaan tutkinnon osittain. Työpaikalla tapahtuva oppiminen suoritetaan koulutus- tai oppisopimuksena, ja työssäoppiminen poistuu.Oppisopimuskoulutus perustuu työsopimukseen, ja koulutussopimus toteutetaan ilman työsuhdetta. Reformin tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa työpaikalla järjestettävää koulutusta.
7. Jos opiskelija on aloittanut perustutkinnon suorittamisen ennen 1.1.2018, hän voi jatkaa aloittamansa tutkinnon perusteilla aina vuoden 2021 loppuun asti. Arviointiasteikko säilyy tällöin ennallaan, mutta osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti näytöissä, jotka vastaavat monelta osin vanhan lainsäädännön ammattiosaamisen näyttöjä tai näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksia. Hän voi kuitenkin halutessaan siirtyä uusiin perusteisiin 1.8.2018 alkaen.
Selaa ammatillisia koulutuksia
Tiesitkö?
Opintososiaaliset edut eivät huonone. Päinvastoin, sillä kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on jatkossakin päätoimisissa opinnoissa oikeus opintotukilain mukaisiin etuuksiin. Oikeus maksuttomaan ateriaan laajenee koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa päätoimisesti suorittavia opiskelijoita – siis myös aikuisopiskelijoita.
Arviointiasteikko muuttuu ammatillisissa perustutkinnoissa kolmiportaisesta (1–3) viisiportaiseksi (1–5). Muutos otetaan käyttöön 1.8.2018.
Kaikille yhteisiin tutkinnon osiin sisältyvät pakollisena viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.
Mitä huolenaiheita reformi herättää?
Osa oppilaitoksista ja opiskelijoista on huolissaan reformin tuomista muutoksista ja siitä, eriarvoistaako reformi opiskelijoiden asemaa. Myös ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset aiheuttavat huolestusta.
Uudistunut ammatillinen koulutus korostaa Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan osaamista, asiakaslähtöisyyttä ja elinikäistä oppimista.
Opinnot siirtyvät reformin myötä aikaisempaa voimakkaammin työpaikoille, pois oppilaitosympäristöistä asianmukaisine opetus- ja työvälineineen. Reformin tarkoituksena on, että ammattiin opitaan enemmän työpaikoilla ja vähemmän koulunpenkillä.
Ovatko työpaikat valmiita ottamaan vastuuta nuorten koulutuksesta työpaikoilla? Riittääkö nuorille opiskelijoille työpaikkoja, joissa suorittaa koulutustaan?
Aika näyttää, miten reformi todellisuudessa vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen. Tärkeää on, että hakijoita ja opiskelijoita informoidaan muutoksista mahdollisimman hyvin.
Lähteet:
Ylen opettajille ja opiskelijoille suunnattu kysely (lokakuu 2017), Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry