Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä TEKSTI: Mikko Arvinen KUVA: Tuomas Sauliala
Sähköala tarjoaa valtavan määrän mielenkiintoisia työvaihtoehtoja mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Lähes takuuvarmasti töitä tarjoavalla alalla oma urapolku on helppo rakentaa opintojen kautta erikoistumalla.
Kun sähkökaapelit on saatu vedettyä paikoilleen työmaalla, alkaa sekä näppäryyttä että päättelykykyä vaativa kytkentätyö. Kun sähkötöissä tarvittavat perustiedot on ensiksi opittu, onnistuu kytkentäkaavioiden lukeminen ja tarvittavien mittalaitteiden käyttö helposti ja nopeasti. Sähköasennukset eivät ole salatiedettä, mutta turvallisen työskentelyn varmistamiseksi perustietojen on oltava hallussa. Tämän takia sähkötöiden teko onkin rajattu vain alan ammattilaisille, joille riittää aina töitä ja kysyntää.
Suomessa on paljon sähköasentajien perustamia sähköliikkeitä. Monet nuoret sähköasentajat työskentelevät ensin muiden palveluksessa, ja kun itsenäiseen työskentelyyn tarvittava osaaminen ja kontaktit on hankittu, on oman yrityksen perustaminen monille houkutteleva vaihtoehto.
Ammattikorkeakoulusta valmistuvia sähköinsinöörejä arvostetaan niin työmaiden valkokypäräisinä päälliköinä kuin vaativissa suunnittelutehtävissäkin. Ensiksi kannukset pitää kuitenkin ansaita, ja myös monet sähköinsinööriksi opiskelevat työskentelevät opintojensa aikana sähköasentajina työmailla ennen konttorin puolelle siirtymistä. Kun työt oppii tekemään ensiksi itse käytännössä, kuulostaa tämän jälkeen uskottavammalta kertoa muille, kuinka ne pitäisi teoriassa tehdä.
Sähköinsinööriksi opiskeleva Robert Ellmén suosittelee käytännön töihin tutustumista kaikille insinööriopiskelijoille. ”Paitsi että siinä näkee, miten työt tehdään, niin samalla oppii ymmärtämään sähköä paljon paremmin.”
(Kuva: Mikko Arvinen)
Ammattikoulun kautta insinööriopiskelijaksi
Helsinkiläinen Robert Ellmén, 24, aloitti tammikuussa toisen opiskeluvuotensa Metropolia-ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Häneltä löytyy kokemusta niin lukiosta, ammattikoulusta kuin rakennustyömailtakin.
– Alun perin ajattelin mennä yläasteelta suoraan ammattikouluun, mutta vanhemmat kehottivat menemään lukioon. Tämä oli ainakin sikäli oikea päätös, että nyt ammattikorkeakoulussa matemaattinen osaaminen on paremmin hallussa, Robert kertoo.
Prakticum-ammattikoulussa Robertin luokalla ei ollut muita ylioppilaita.
– Olihan se joskus vähän kummallista olla siellä muita vanhempana, mutta nyt Metropoliassa monet opiskelukaverini ovat paljon vanhempiakin.
Ammattikoulussa hyvä osa ajasta kului työharjoittelussa espoolaisen TTN Sähköpalvelu oy:n palveluksessa.
– Harjoittelupaikkoja oli tosi paljon tarjolla jo heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
Sähköasentajaksi valmistumisensa jälkeen Robert työskenteli vajaan vuoden sähköasentajana pääkaupunkiseudun työmailla. Parhaiten hän viihtyi vanhoissa saneerauskohteissa.
– Saneeraustyömailla oli aika paljon haasteita, sillä vanhoissa taloissa ei koskaan tiennyt, miten sähköt oli vedetty joskus 60-luvulla. Siinä sai käyttää päätä ja työ oli tosi monipuolista.
Tämän jälkeen tuli kuitenkin aika jatkaa opiskelua.
– Sähkösuunnittelutehtävät olivat alkaneet kiinnostaa minua jo ammattikoulun aikana ja minä haluan tietää asioista aina enemmän ja enemmän, Robert kertoo.
Sähköteekkari Kiia Einola harkitsi ensiksi lääketieteen opintoja, mutta muutti mielensä kuultuaan vanhan sloganin, kuinka lääkäri voi pelastaa muutaman ihmisen, mutta insinööri voi muuttaa koko maailmaa.
(Kuva: Mikko Haapamäki)
Diplomi-insinööriksi teknillisestä yliopistosta
Sähköalan diplomi-insinöörit valmistuvat teknillisistä yliopistoista tai yliopistojen teknillisistä tiedekunnista. Sähkötekniikkaa, elektroniikkaa, tietoliikennetekniikkaa, energiatekniikkaa, automaatiota ja informaatioteknologiaa opiskellaan Suomessa Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulussa Espoossa, Lappeenrannan ja Tampereen teknillisissä yliopistoissa sekä Oulun ja Vaasan yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa.
Aalto-yliopistossa sähkötekniikkaa kolmatta vuotta opiskelevan, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikillan puheenjohtajana toimivan Kiia Einolan, 22, mukaan sähköalan korkeakouluopinnot tarjoavat lähes rajattoman määrän erikoistumisvaihtoehtoja.
– Valmistumisen jälkeen diplomi-insinöörit työskentelevät tyypillisesti erilaisissa asiantuntija- tai johtotehtävissä, tuotekehityksessä tai tutkijoina. Diplomi-insinöörin koulutus tarjoaa valtavasti vaihtoehtoja niin Suomessa kuin maailmalla. Varsinkin vaihto-opiskelu avaa hyvin ovia ulkomailla työskentelyyn, Kiia kertoo.
Itse opiskelu vaatii hyvää lukupäätä, ja varsinkin matematiikan ja fysiikan on syytä olla hallussa.
– Minä olen aina tykännyt laskemisesta ja fysiikka on kiinnostanut minua lukiosta saakka. Opintojen aluksi kurssien vaikeus yllätti, mutta onneksi apua löytyi sekä kurssikavereista että opettajista.
Varsinaisen sähkötekniikan lisäksi opintoihin kuuluu ohjelmointia, kieliä ja yliopistosta riippuen jonkin verran myös talousopintoja. Omilla sivuainevalinnoilla opintoja on mahdollista laajentaa lähes mihin suuntaan tahansa.
Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta, johon sisältyy kolmen vuoden kandi- ja kahden vuoden maisterivaihe. Kiian mielestä sähköalan valintaan löytyy lukuisia hyviä syitä. Sähkön merkitys maailmassa kasvaa jatkuvasti, joten alalta löytyy varmasti töitä tulevaisuudessakin.
– Itse haluan pelastaa maailman. Aluksi minun piti hakea lääkikseen, sillä olin hyvä luonnontieteissä ja halusin auttaa ihmisiä. Innostuin kuitenkin lopulta hakemaan tekniselle alalle, kun tajusin, että tekniikka ja varsinkin sähköistäminen ovat avainasemassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, Kiia kertoo.
Valmistumisen jälkeen Kiia toivoo pääsevänsä työskentelemään lentoliikenteen sähköistyksen pariin ja mukaan pienentämään lentoliikenteen ympäristövaikutuksia.
Sähköalan opiskelublogi
Lisää Kiian mietteitä sähköalan opiskelusta voit lukea hänen Sähköala.fi-sivuilla pitämästään Sähköalan opiskelublogista. Sivuille on koottu myös runsaasti lisätietoja sähköalan opiskelumahdollisuuksista ja myös monien muiden sähköalan opiskelijoiden esittelyjuttuja: www.sähköala.fi/opiskelu.
Sähkösuunnittelijoiden työhön kuuluu niin 3D-mallintamista kuin työmaavierailujakin. Kuvassa helsinkiläisen Insinööritoimisto Stacon oy:n sähkösuunnittelijat Eetu Vaarala, Niko Viljander ja Lauri Ikola sekä automaatiotekniikkaa Metropoliassa opiskeleva talon tekninen avustaja Jani Mäkinen.
(Kuva: Mikko Käkelä)