Kokosimme yhteen koulutusmaailman keskeisimmät käsitteet ja listasimme ne alle aakkosjärjestyksessä.
Aikuiskoulutustuki
Aikuiskoulutustuki on Työllisyysrahaston myöntämää tukea omaehtoisen koulutuksen ajaksi niille, jotka ovat olleet työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja nykyisen työnantajan palveluksessa tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden. Tukea voi saada enimmillään 15 kuukauden ajaksi.
Ainejärjestö
Ainejärjestö on yhdistys, jonka yhdistää saman oppiaineen tai alan opiskelijoita, ajaa heidän etujaan ja järjestää erilaista opiskelijatoimintaa. Ainejärjestöillä viitataan yleensä yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistyksiin.
Alumni
Alumnilla viitataan jossakin oppilaitoksessa aiemmin opiskelleeseen henkilöön.
Ammatillinen peruskoulutus, ammattikoulu
Toisen asteen koulutusta, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista ja tukea elinikäistä oppimista sekä ammatillista kasvua.
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella.
Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta, joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.
Ammattitutkinto
Ammatillisessa koulutuksessa suoritettava ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempäää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa myös ammatillisia perustutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Avoimen väylä
Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijaksi voi hakea suorittamalla ensin avoimia yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Tätä kutsutaan avoimeksi väyläksi. Avoimen väylän kautta hakiessa ei yleensä tarvitse suorittaa valintakokeita.
Avoin ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa avoimia ammattikorkeakouluopintoja. Niitä voi opiskella pohjakoulutuksestasi ja isästäsi riippumatta. Opintoja järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin sekä verkko-opintoina kaikissa ammattikorkeakouluissa ympäri Suomea. Useimmissa ammattikorkeakouluissa voit hakea tutkinto opiskelaijaksi avoimen AMK:n väylän kautta.
Avoin yliopisto
Avoimessa yliopistossa voi suorittaa yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksestasi ja iästäsi riippumatta. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä aikuisoppilaitosten, kuten kansalais- ja työnväenopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen kanssa. Suurin osa opetuksesta on perusopintotasoista, mutta monessa oppiaineessa voi opiskella myös aineopintoja. Avoimen yliopiston kautta voi myös hakea tutkinto-opiskelijaksi yhteishaun tai erillishaun kautta (ns. avoimen väylä). Avoimet yliopisto-opinnot ovat maksullisia.
Ensikertalaiskiintiö
Korkeakoulut varaavat osan yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville, eli ensikertalaisille hakijoille. Ensikertalaiskiintiön tavoitteena on parantaa niiden hakijoiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.
Erikoisammattitutkinto
Erikoisammattitutkinto on ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
Erikoistumiskoulutus
Erikoistumiskoulutus on ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävä koulutus. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimineille henkilöille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Erillishaku
Korkeakoulut järjestävät erillishakuja, jotka on suunnattu tavallisesti niille, joilla on jo jotain aiemmin suoritettuja opintoja (esim. alempi korkeakoulututkinto, muussa yliopistossa suoritetut opinnot tai avoimen yliopiston opinnot). Erillishakuja voidaan järjestää esimerkiksi maisteriohjelmiin, vieraskielisiin koulutuksiin tai korkeakoulusta toiseen siirtyville opiskelijoille.
Esiopetus
Esiopetus on varhaiskasvatukselle ominaisia toimintatapoja hyödyntävä koulutus, johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä.
Etäopetus
Etäopetus on opetusta, jossa opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä.
Gradu
Gradulla viitataan pro gradu -tutkielmaan, joka on maisteritutkintojen päätteeksi suoritettava opinnäytetyö. Gradututkielman tehtävänä on osoittaa, että opiskelija kykenee ilmaisemaan itseään selkeästi ja tieteellisesti sekä tuomaan esille oman alansa tuntemusta.
HOKS
Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma, joka laaditaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Henkilökohtaistamisessa on tarkoituksena selvittää, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten se tulee hankkia. Suunnitelmaa tehdessä selvitetään myös mahdolliset tukitoimet.
IB-tutkinto
IB-tutkinto, eli International Baccalaureate -tutkinto on suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava kansainvälinen englanninkielinen tutkinto, johon antavaa opetusta annetaan Suomessa erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa.
Jatkuva haku
Jatkuva haku tarkoittaa, että koulutukseen voi hakeutua silloin, kun itsellä on tarve kouluttautua. Koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden, mutta oppilaitokset päättävät tarkemmista hakuajoista, hakumenettelyistä ja valintaperusteista.
JOO
Joustava opiskelu-oikeus (JOO) on määräaikainen opiskeluoikeus, joka mahdollistaa suomalaisen yliopiston opiskelijalle tutkintoonsa sisällytettävien opintojen suorittamisen toisessa suomalaisessa yliopistossa.
Kansalaisopisto
Kansalaisopisto tai työväenopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita. Opetusta järjestetään pääasiassa iltaisin. Kansalaisopiston opetus tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.
Kansanopistot
Kansanopistot ovat yleissivistävää koulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Ne voiva tarjota myös tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Kansanopistoissa on usein asuntolamahdollisuus opiskelijoille. Tutkintoon johtaviin koulutuksiin haetaan yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Opintolinjoille ja lyhytkursseille on omat hakuajat ja -ehdot, jotka voivat vaihdella opistoittain.
Kaksoistutkinto
Kaksoistutkinto on koulutusorganisaatioiden väliseen sopimukseen perustuva kahden eri tutkinnon muodostama kokonaisuus. Yleiskielessä kaksoistutkinnolla tarkoitetaan yleensä nimenomaan ylioppilastutkinnosta ja ammatillisesta perustutkinnosta muodostuvaan kokonaisuuteen.
Kesäyliopisto
Kesäyliopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan avointa korkeakouluopetusta ja alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaamista. Koulutustarjonassa huomioidaan myös alueen korkeakoulutettu väestö.
Kielikylpy
Kielikylpy on kielenopetusmenetelmä, jonka tavoitteena on opetella muuta kuin oppijan äidinkieltä siten, että opittavaa kieltä käytetään tarkoituksellisesti oppijan toimintaympäristössä.
Kolmoistutkinto
Kolmoistutkinnolla viitataan yleiskielessä lukiokoulutuksen oppimäärän, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon muodostamaan kokonaisuuteen.
Korkeakoulu
Korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakoulutus on toisen asteen jälkeen korkeakoulussa annettavaa koulutusta.
Kotoutumiskoulutus
Kotoutumiskoulutuksessa viitataan yleensä aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Se on koulutusta, jota järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on antaa oppijalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnaliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, että hän pystyy selviytymään uuden ympäristönsä jokapäiväisen elämän tilanteissa, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin.
Koulutussopimus
Koulutussopimus on koulutustoimijan ja työpaikan välinen kirjallinen määräaikainen sopimus opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.
Kymppiluokka
Kymppiluokka on perustopetuksen lisäopetusta. Se on lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättotodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte on kandidaatin ja pro gradu -tutkielman yhteydessä suoritettava kirjoituskoe, jossa testataan opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielmansa aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte voi olla essee tai opinnäytteen tiivistelmä.
Lisensiaatintutkinto
Lisensiaatintutkinto on yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto. Se on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto. Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (ne ovat laajempia kuin tavanomainen ylempi korkeakoulututkinto, maisterintutkinto).
Lisähaku
Lukiot ja ammattikorkeakoulut voivat järjestää lisähakuja, jos koulutusohjelmiin on jäänyt yhteishaun jälkeen vapaita opiskelupaikkoja. Lisähaku ajoittuu yleensä kesäkuukausille.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärään perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka antaa valmiudet jatkaa opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Lukukausi
Lukukaudet jaksottavat opetuksen järjestämistä. Lukukausia ovat syys-, kevät- ja joissain tapauksissa kesälukukausi.
Lukuvuosi
Lukuvuosi on vuoden mittainen ajanjakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulu toiminta ja työskentely jaetaan.
LUVA
LUVA on lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. LUVA-koulutus on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille lukiokoulutukseen valmistavana koulutuksena. Koulutus kestää noin vuoden.
Maisteriohjelma
Maisteriohjelma on koulutusohjelma, joka tähtää ylempään korkeakoulututkintoon ja pohjautuu alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen ja johon on erillinen opiskelijavalinta.
Moduuli
Moduulilla tarkoitetaan koulutukseen kuuluvaa opintojen osaa. Se voi muodostua tietystä aihepiiristä tai käsitellä tiettyä ongelma-aluetta. Yhdessä moduulit muodostavat koulutuskokonaisuuksia.
Monimuoto-opetus
Monimuoto-opetus on opetusta, joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä. Esimerkiksi monia ammattikorkeakoulututkintoja voi suorittaa monimuotokoulutuksena.
Näyttö
Näyttö on toimintaa, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisen tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon ja osaamisen.
Näyttötutkinto
Näyttötutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton tutkinto, jossa ammattitaito osoitetaan työtä tekemällä tutkintotilaisuudessa. Näyttötutkintona voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Käsite on vanhentunut vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksne reformin myötä.
Ohjaamo
Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettuja paikkoja, joissa saa maksutonta apua ja tukea erilaisiin asioihin aina opiskelusta ja työllistymisestä asumiseen asti. Suomessa on noin 70 Ohjaamoa.
Opinnäytetyö
Opinnäyte tai opinnäytetyö on opiskelijan koulutuksen aikana hankkimaa tietoa ja osaamista kokoava ja osoittava kirjallinen tai muu työ. Opinnäytetöitä ovat esimerkiksi pro gradu- ja diplomityöt sekä väitöskirjat.
Opintolaina
Opintolaina on valtion takaama laina, jota saa halutessaan nostaa opiskelujen aikana. Jos Kela myöntää sinulle lainatakauksen, voit hakea lainan valitsemastasi pankista ja sopia lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta pankin kanssa.
Opintopiste
Opintopiste on opintojen määrä kuvaava laajuusyksikkö. Se kuvaa koulutuksen, opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opinojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 yksikköä.
Opintopolku
Opintopolku on Opetushallituksen ylläpitämä portaali, jonka kautta voi muun muassa tutustua tkoulutusten valintaperusteisiin ja hakea koulutuksiin.
Opintotuki
Opintotuki on Kelan myöntämää tukea, jonka tarkoituksena on turvata opiskelijan toimeentulo opiskelun aikana. Opintotuki sisältää opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen. Ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevilla sekä kansan- tai urheiluopiston maksullisilla linjoilla opiskelevilla (jotka asuvat opiston asuntolassa), on lisäksi mahdollisuus saada opintotuen asumislisää.
Opiskelijavalinta
Opiskelijavalinnaksi kutsutaan menettelyä, jota hyväksi käyttäen koulutustoimija valitsee ja/tai ottaa hakijan opiskelijaksi koulutuksen toteutukseen hakemuksen ja valintaperusteiden perusteella.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja jossa opiskelija on työnantajaan työsopimussuhteessa, virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelusuhteessa tai toimii yrittäjänä.
Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuus tarkoittaa henkilön velvollisuutta hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.
Osaamisala
Osaamisala on itsenäiseen työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvä suuntautuminen ammatillisen tutkinnon sisällä.
Perusopetus
Perusopetus on kaikille tarkoitettua yleissivistävää koulutusta, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta.
Päättötodistus
Päättötodistus on todistus tietyn koulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta, esimerkiksi peruskoulun päättötodistus.
Siirtohaku
Siirtohaulla tarkoitetaan sellaista koulutukseen hakemista, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee opiskeluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen.
Soluasunto
Soluasunto on asunto, jossa asukkaalla on oma huone, jonka lisäksi hän jakaa keittiö- ja peseytymistilat muiden asukkaiden kanssa. Soluasuntoja on tyypillisesti opiskelija-asuntoloissa.
TELMA
Lyhenne sanoista työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.
TET, työelämään tutustuminen
TET on perusopetukseen kuuluva jakso, jonka aikana oppilas tutustuu työelämään ja ammatteihin aidossa työympäristössä. TET-jakson kesto voi olla päivästä kahteen viikkoa pitkä, ja niitä pidetään yleensä 8. tai 9. luokalla.
Toisen asteen koulutus, toinen aste
Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen jälkeen annettavaa ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta.
Tutkintotodistus
Todistus suoritetusta tutkinnosta (esim. ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, kandidaatin tutkinto).
Työvoimakoulutus
Työvoimakoulutus on koulutusta, joka tähtää työllistymiseen tai työmarkkinoilla pysymiseen. Työvoimakoulutus on yleensä ammatillista, tutkintoon tähtäävää koulutusta, jonka järjestäjänä on ammatillinen oppilaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinopalvelujen kanssa. Työvoimakoulutuksessa hankitun osaamisen tavoitteena on auttaa työttömäksi jäänyttä tai työttömyysuhan alla olevaa uuden työpaikan saamisessa.
Työväenopisto
Työväenopisto tai kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa panotetaan paikallisia ja aleellisia sivistystarpeita. Opetusta järjestetään pääasiassa iltaisin.
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutus on yleisnimitys erilaisille osaamisen lisäämiseen ja täydentämiseen tähtääville opintojaksoille. Täydennyskoulutus käsittää monia eri oppimisen ja opiskelun muotoja. Täydennyskoulutus on useimmiten maksullista, mutta siihen voi saada tukea esim. työnantajalta.
Valintakiintiö
Valintakiintiö on opiskelijavalinnassa käytettävä kiintiö, jossa tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä aloituspaikkoja. Valintakiintiön perusteena voi olla esimerkiksi hakijan pohjakoulutus.
Valintakoe
Valintakoe tai pääsykoe on koe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa. Valintakokeita voi olla erityyppisiä, ja se voi sisältää esimerkiksi soveltuvuus- ja kielikokeen. Valintakokeessa menestyminen voi olla yksi hakijoille asetetuista valintaperusteista.
VALMA
VALMA on ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutus. Se on tutkintoon johtamatonta ammatillista koulutusta, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakemiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto.
Valmentava koulutus
Valmentavalla koulutuksella viitataan ammatilliseen koulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
Vapaa sivistystyö
Vapaa sivistystyö on kaikille avointa, omaehtoista ja vapaatavoitteista koulutusta. Koulutus ei johda tutkintoon, ja se voi olla luonteeltaan esimerkiksi harrastuspohjaista.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus tähtää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen.
Varasija
Sinut voidaan asettaa varasijalle, jos olet täyttänyt valituksi tulemisen vähimmäisvaatimukset, mutta sijoituksesi hakijoiden vällisessä paremmuusjärjestyksessä ei toistaiseksi riitä valituksi tulemiseen. Jos joku hyväksytyistä hakijoista ei ota vastaan hänelle tarjottua opiskelupaikkaa, paikkaa tarjotaan varasijalla odottaville.
YAMK
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Voit suorittaa YAMK-tutkinnon, jos sinulla on jo AMK- tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus aiemmin suorittamasi tutkinnon jälkeen.
Yhteishaku
Valtakunnallinen yhteishaku on hakujärjestelmä, jossa voit yhdella lomakkeella hakea useampaan eri oppilaitokseen. Yhteishaku järjestetään keväällä ja syksyllä, ja haku tapahtuu Opintopolun kautta. Kevään haussa haetaan toisen asteen ja korkeakoulujen koulutuksiin, syksyn haussa korkeakoulujen koulutuksiin.
Yhteisvalinta
Yhteisvalinta on korkeakoulujen yhteistyönä toteutettava opiskelijavalinta, jossa yhteistyöhön osallistuvilla hakukohteilla on yhteiset valintaperusteet ja/tai yhteinen valintakoe.
Yleinen asumistuki
Opiskelijoille myönnetään yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muillekin tuen saajille. Asumistutki ei vaikuta opintotuen saamiseen, eikä sitä huomoida tulona opintotuessa. Kela maksaa asuntotuen ruokakunnalle yhteisesti. Ulkomailla vuokralla asuville opiskelijoille voidaan maksaa opintotuen asumislisää.
Yleissivistävä koulutus
Yleissivistävä koulutus on koulutusta, jolla viitataan koulutukseen, jonka tarkoituksena on antaa yleissivistystä, tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.
Yliopisto
Yliopisto on korkeakoulu, jossa opetuksen lähtökohtana on tieteellinen tai taiteellinen tutkimus. Yliopistossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon (tavallisimmin kandidaatin tutkinto) tai alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan ylemmän korkeakoulututkinnon (tavallisimmin maisterin tutkinto).
Ylioppilas
Ylioppilaalla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon suorittanutta henkilöä ja/tai yliopistossa opiskelevaa henkilöä.
Ylioppilaskunta
Ylippilaskunta on opiskelijoiden edun puolesta toimiva organisaatio, jollainen on jokaisessa Suomen yliopistossa. Kaikki yliopistossa opiskelevat perustutkinto-opiskelijat muodostavat ylioppilaskunnan, sillä jäsenyys on pakollinen.
Ylioppilastutkinto
Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritettava tutkinto. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkinto sisältää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita.
Ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.
YTHS
YTHS on lyhenne sanoista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. YTHS tarjoaa terveydenhoitopalveluja yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille.
Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ylioppilastutkintolautakunta, Työllisyysrahasto, Kela, Opintopolku