Kansanopistot sekä kansalaisopistot kuuluvat molemmat vapaan sivistystyön lainsäädännön piiriin. Niihin ei vaadita aiempia opintoja, vaan halu oppia on riittävä peruste opiskelulle.
Kansanopistot
Kansanopistoissa annetaan yleissivistävää koulutusta, mutta tarjolla voi olla myös tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Kansanopistoissa on usein asumismahdollisuus, joten opiskelu on melko intensiivistä. Opiskelijoiden on yleensä oltava yli 18-vuotiaita opiskellakseen kansanopistoissa. Kansanopistoissa opintoja järjestetään myös maahanmuuttajille.
Vaikka kansanopistoissa järjestetään myös tutkintoon johtavia koulutuksia, pääosassa ovat pidemmät opintolinjat sekä lyhytkurssit. Tutkintoon johtaviin koulutuksiin haetaan yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Opintolinjoille ja lyhytkursseille on omat hakuajat ja -ehdot, jotka voivat vaihdella opistoittain.
Pitkät linjat kestävät yleensä lukuvuoden ajan, ja ne alkavat useimmiten elo-syyskuussa. Lyhytkurssien pituus vaihtelee ja aloitusajankohtia voi vuodessa olla useampia.
Kansanopistojen ainevalikoima vaihtelee opistoittain. Jotkut opistot ovat erikoistuneita tiettyyn alaan, kun taas toisissa järjestetään laajasti eri alojen opintoja. Joissain kansanopistoissa järjestetään myös avoimen yliopiston opintoja.
Kansanopistoissa voi parantaa mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin osallistumalla niihin valmentaville linjoille. Monet nuoret viettävät vuoden opiskellen ainetta, jota hakevat opiskelemaan korkeakouluihin. Suosittuja linjoja ovat esimerkiksi lääketieteen, psykologian tai kauppatieteen opintoihin suuntautuneet linjat.
Kansanopistoissa voi myös hankkia tai parantaa osaamista muun muassa taidealoilla kuten valokuvauksessa, teatterissa tai maalauksessa. Myös erilaiset media-alan koulutukset ovat suosittuja.
Kansalaisopistot
Kansalaisopistot ovat tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat oppia uusia tietoja ja taitoja. Suosituimmat kurssit keskittyvät taiteeseen, käsityöhön, musiikkiin, kieliin, kirjallisuuteen, kotitalouteen, liikuntaan ja tietotekniikkaan. Myös yhteiskunnallisten aineiden kurssit ovat suosittuja. Kansalaisopistoissa järjestetään vuosittain myös erilaisia luentoja, jotka ovat avoimia yleisölle.
Kursseille osallistuneet järjestävät usein erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, teatteriesityksiä tai taidenäyttelyitä. Kansalaisopistoissa voi toimia myös oma kuoro, orkesteri tai teatteriryhmä.
Kansalaisopistoissa ei voi suorittaa tutkintoja, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen ja haluun oppia. Joissain kansalaisopistoissa järjestetään myös avoimen yliopiston opintoja. Kansalaisopistot ovat niin ikään osa vapaan sivistystyön koulutusta.
Kansalaisopistoja toimii jokaisen kunnan alueella ja niissä opiskelee yhteensä enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kansalaisopistoa kutsutaan myös työväenopistoksi, opistoksi tai aikuisopistoksi.
Kansalaisopistoon voi tulla opiskelemaan kuka tahansa iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Riittää, että on halua ja kiinnostusta oppia.
Kansalaisopiston kurssit alkavat usein syksyisin ja keväisin. Niille ilmoittaudutaan useimmiten verkossa, ja paikat kursseilla saattavat täyttyä hyvinkin nopeasti. Kurssimaksut vaihtelevat, mutta yleensä ne ovat melko maltillisia. Kansalaisopistojen kursseilla tapaamisia järjestetään yleensä kerran viikossa.
Lähteet: Kansalaisopistot.fi, Kansanopistot.fi, Opintopolku.fi, Opetus- ja kulttuuriministeriö