Animointialalta pelialalle

Julkaistu 9.1.2019 Koulutusliitteessä   TEKSTI: Emma Niemi

”Vasta kokeiltuani tiedän, onko jokin juttu minua varten”

Nelly Sääksjärvi, 30, ei tiennyt lukion päätteeksi, mikä hänestä tulisi isona. Animointi- ja pelialan työtehtävissä toiminut Nelly on päätynyt nykyhetkeen monen mutkan kautta. Hän on asunut niin Tokiossa, Shanghaissa kuin Pariisissakin. Mitä matka on pitänyt sisällään?

Kun Nelly haki lukion jälkeen opiskelemaan, hän haaveili Taidekorkeakouluun eli TAIK:iin pääsystä. Hän piti piirtämisestä ja sarjakuvien tekemisestä, joten paikka tuntui sopivimmalta. Ovet eivät kuitenkaan auenneet ensiyrittämällä, ja välivuosi auttoi selvittämään omia suunnitelmia.

Välivuoden aikana Nelly oli töissä Stockmannilla ja suoritti kasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa. Seuraavana vuonna hän haki yliopistoon lukemaan kasvatustieteitä, TAIK:iin opiskelemaan graafista suunnittelua sekä Metropoliaan 3D-animoinnin linjalle. Tällä kertaa ovet aukenivat kaikkiin oppilaitoksiin, mutta Metropolia vei voiton.

Opinto-ohjaajalla oli vaikeuksia auttaa Nellyä oman alan valinnassa, mutta nettiyhteisöstä löytyi paljon tukea ja neuvoja.

– Tutkin eri vaihtoehtoja omatoimisesti. Tarinankerronta ja hahmot olivat itselle tärkeitä, ja moni samankaltaisista jutuista kiinnostunut tuntui menevän Metropoliaan. Siksi päädyin hakemaan 3D-animoinnin linjalle, vaikka en tiennyt 3D:stä etukäteen oikeastaan mitään. Ennakkotehtävät tuntuivat itselle sopivilta, ja hakuprosessissa testattiin käytännön osaamista. Kaverini hakivat muualle, ja tuntui hyvältä, että tämä oli ihan mun oma juttu, Nelly sanoo.

– Ekat viikot olin aivan pihalla. Vähitellen homma alkoi kuitenkin sujua – opin 3D-animointia sekä alan käytäntöjä ja tapoja. Opin esimerkiksi sen, että moni alalta valmistunut päätyy mainostoimistoihin, osa leffapuolelle. Opin myös, että Suomessa elokuva-animaatiota ei tehdä mitenkään valtavasti, Nelly toteaa.

Vaihto-opiskelu antaa perspektiiviä

Opintojen toisen vuoden lopussa Nelly lähti vaihtoon Japaniin Metropolian yhteistyökouluun, Joshibin yliopistoon.

– Olen nuoresta asti tykännyt pelata japanilaisia pelejä ja lukea sarjakuvia. Tykkään Nintendo-peleistä söpöine hahmoineen, en niinkään räiskintäpeleistä.

Vaihto kesti yhden lukukauden eli neljä kuukautta.

– Japanissa lukukausi alkoi huhtikuussa. Minulla jäi keväältä vain yksi kurssi kesken Suomessa, ja se saatiin sumplittua ilman ongelmia.

– Ulkomailta saa uutta perspektiiviä tekemiseen. Japanissa oli rauhallisempi työtahti kuin Suomessa, ja käsityönä tehtyä animaatiota pidettiin suuressa arvossa. Työelämän kannalta vaihto oli tärkeä – valmistuvilla AMK-opiskelijoilla on yleensä aika samanlainen portfolio, ja vaihtokokemus auttaa erottumaan muista työmarkkinoilla, Nelly vinkkaa.

Kesälle ajoittunut vaihto-opiskelu ei pitkittänyt Nellyn opintoja, päinvastoin. Nelly suoritti neljän vuoden AMK-opinnot 3,5 vuodessa.

– Vaihtoon lähteminen ei siis tosiaankaan automaattisesti tarkoita valmistumisen viivästymistä.

Työkokemusta harjoittelusta

Vaihdon jälkeen hain työharjoitteluun animaatiostudio Animalle, joka ottaa harjoittelijoita Metropoliasta.

– Pääsin tekemään suosittua Pasila-ohjelmaa. Harjoittelu oli hyvää kokemusta, vaikka olikin palkaton. Sain onneksi jatkaa Animalla harjoittelun jälkeen, Nelly sanoo.
Vaikka työ Animalla olikin aluksi mieleistä, se alkoi tuntua puuduttavalta.

– Mietin, että tätäkö tulen aina tekemään. Minua oli alkanut kiinnostaa projektinhallintahommat. Oikeastaan kaikki mitä olen opiskellut tai tehnyt, on ollut minulle aluksi uutta. Ajattelen niin, että vasta kokeiltuani tiedän, onko jokin juttu minua varten.

Haku Aalto Yliopiston New Media Design and Production -maisterilinjalle oli jo helmikuussa. AMK-tutkinnon loppuvaiheen Nelly suoritti ryminällä; hän oli päivät töissä ja opiskeli illat aikuisammattikorkeakoulukursseina. Viimeisenä kesänä hän rykäisi lopputyönsä valmiiksi. Aiemmin kartutetusta työ- ja vapaaehtoiskokemuksesta oli hyötyä maisteriopintoihin hakiessa.

Opinnoista omannäköinen paketti

Opiskelu Aallon maisterilinjalla oli englanninkielistä, ja opiskelijoista puolet oli ulkomaalaisia.

– Jokainen vuosikurssi on omannäköisensä. Meillä yksi oli kauppiksen kandi, yksi äänisuunnittelija ja itse olin ainut animaatiotaustainen. Opiskelijoita oli ainakin jenkeistä, Kanadasta, Pakistanista, Kiinasta, Ranskasta ja Koreasta. Kansainvälinen ja värikäs opiskelijaporukka on aina sopinut itselleni parhaiten.

– Pidin siitä, että tutkinnon sai Aallossa paketoida omannäköiseksi. Opiskeluilmapiiri oli aivan huikea. Yliopiston taholta ei puskettu liian vahvasti vain valmistumaan, vaan opiskella sai omassa rauhassa.

Toisen maisterivuoden aikana Nelly alkoi miettiä tulevia työkuvioita. Hän teki välillä keikkoja animaatiostudiossa. Aalto toimi yhteistyössä muutamien startup-yritysten kanssa, ja heidän kauttaan mahdollistui myös tuottajaharjoittelijan työ Roviolla Shanghaissa.

– Minulla ei ollut varsinaista tuottajakokemusta, mutta animaatiotausta ja kokemukset Japanissa olivat hakiessa vahvoja valtteja. Kesä Shanghaissa toi erikoisen merkinnän CV:hen. Pääsin tuottamaan Bad Piggies 1st Anniversary -animaatiovideon, mikä oli hieno kokemus.

Shanghaista palattuaan Nelly jatkoi Roviolla Espoossa tuotantokoordinaattorina, ja oli mukana mm. Angry Birds -elokuvan tuotannossa.

Seuraava paikka jo kiikarissa

Roviolla ilmapiiri alkoi vähitellen muuttua, ja yt-neuvottelut alkoivat.

– En jäänyt odottelemaan romahdusta, vaan aloin katselemaan muita vaihtoehtoja. Olen aina ollut kova ennakoimaan, Nelly nauraa.

– Kannattaa tehdä varasuunnitelma tai ainakin toimia ajoissa, sillä kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, hän jatkaa.

Alalla verkostoituminen on tärkeää, ja esimerkiksi pelialan tapahtumat ovat erinomaisia tilaisuuksia haistella uramahdollisuuksia ja esitellä itsensä alan toimijoille.

Seuraavaksi Nelly päätti tarttua uuteen haasteeseen ja haki ranskalaisen Ubisoft-pelifirman leipiin, joka rekrytoi osaajia omaan graduate-ohjelmaansa.

Rekrytointiprosessi oli pitkä. Roviolla työskentely, gradun viimeistely ja hakuprosessi Ubisoftille olivat rankka yhtälö, vaikka Nelly olikin tottunut urakoimaan unelmiensa eteen.

– Viimeisessä vaiheessa rekrytointiprosessia matkustin Pariisiin, jonne pääsi kuusi finalistia. Kahdeksan tunnin kidutusnäytelmään mahtui haastatteluja, esitelmiä ja testejä… Sen jälkeen olin aivan loppu! Ubisoftille valittiin kaksi osaajaa; yksi mobiili- ja toinen konsolipuolelle. Hyvinhän siinä kävi, sillä nappasin paikan.

Titteli ei kerro kaikkea työstä

Ensimmäinen vuosi Ubisoftilla meni Pasilan toimipisteessä, toinen Pariisissa. Kahden vuoden aikana uusi mobiilipeli saatiin valmiiksi. Mobiilipelien tekoprosessi kestää Nellyn mukaan suunnilleen pari vuotta, mutta kesto vaihtelee toki firmojen välillä.

– Esimerkiksi Supercellillä pelejä tehdään pitkään, sillä heillä menee hyvin ja lopputulokseen halutaan satsata isosti.

Ranskalaisessa firmassa hierarkiajaottelu oli vahva ja selkeä, ja parin vuoden kuluttua Nelly alkoi miettiä, kohtaavatko yrityksen toimintatavat ja hänen omat arvonsa. Myös pelialan kuplassa työskentely alkoi mietityttää.

– Kansainväliset ympäristöt ovat oma paikkani, joten halusin pysyä sellaisessa. Mietin, haluanko tehdä viihdettä vai auttaa muita ratkomaan ongelmia. Olin kuullut maisteriopintojeni aikana Futuricesta paljon hyvää, ja sinne haettiin projektinhallinnan ja asiakaskokemuksen osaajaa. Työkuvaus ei vastannut täysin omaa työtaustaani, mutta se kuulosti silti minulta. Vaikka en ollut tehnyt asiakashallinnan työtä, minulla oli paljonkin kokemusta erilaisista projekteista, koordinoinnista ja tiimityöskentelystä. Kannattaa muistaa, että titteli on vain titteli, eikä kerro kaikkea itse työstä tai omasta osaamisesta.

Hetkelliset hyvästit pelialalle

Futurice luo digitaalisia palveluja ja ratkaisuja asiakkailleen. Yritys työllistää paljon koodaajia, mutta digiratkaisuja tarjoavassa yrityksessä riittää töitä erilaisille tekijöille.

– Futuricella työskentelee koodarien lisäksi mm. designereita ja palvelumuotoilijoita, advisoreita ja UX-designereita. Ihmisillä on hyvin erilaisia taustoja – joku on tullut töihin suoraan koulusta, toinen on ollut ammattilumilautailija, Nelly sanoo.

– Omasta taustasta oli työssä apua, sillä se auttoi ymmärtämään tiimiläisten osaamista. Aallossa tutustuin laajasti eri alojen osaajiin. Kun tein tarjouksen asiakkaalle, myin koko tiimin osaamista kokonaisuutena. On tärkeää, että ymmärsin paitsi asiakkaan tarpeet, myös tiimin osaamisen.

– Pidin työssä siitä, että sain heti kääriä hihat ja ryhtyä tositoimiin. Aiemmissa töissä olen joutunut itse pyytämään lisää tekemistä, Futuricella sain välillä olla sanomassa eitä, Nelly sanoo.

Jäähyväiset pelialalle osoittautuivat vain väliaikaisiksi, sillä joulukuussa Nelly siirtyi uusien haasteiden pariin suomalaisen Supercellin leipiin.