Länsi-Euroopan suurin maa Saksa tarjoaa opiskelijalle monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. Studentum.fi:n Saksan maaoppaasta löydät paljon hyödyllistä informaatiota opiskelusta, opintojen rahoituksesta sekä käytännön informaatiota Saksassa asumisesta. Saksa on tunnettu kuuluisista ja perinteikkäistä korkeakouluistaan, jotka houkuttelevatkin ulkomaalaisia opiskelijoita Saksaan.
Yleistä Saksasta Oppilaitokset ja hakuprosessi Opiskelijana Saksassa Opintojen rahoitus Opiskelijavaihto Asuminen Saksassa Elinkustannukset Saksassa Terveydenhoito
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Yleistä Saksasta
Saksa on Länsi-Euroopan suurin valtio jossa asuu noin 82 miljoonaa asukasta, joista 3,4, miljoonaa asuu pääkaupungissa Berliinissä. Muita suuria kaupunkeja ovat Hampuri, München, Köln ja Frankfurt am Main.
Saksa kuuluu Euroopan unioniin ja siten maassa on käytössä yhteisvaluutta euro. Valtiomuodoltaan Saksa on liittovaltio – maan 16 osavaltiota voivat itse päättää monista itseään koskevista asioista.
Suomen kansalainen saa oleskella Saksassa kolme kuukautta ilman oleskelulupaa. Pidempään maassa oleskelevien tulee rekisteröityä ja hankkia EU-kansalaisen oleskelulupa, jota voi hakea paikallisen rekisteriviranomaisen toimistossa. Oma viranomainen löytyy yleensä internetistä hakusanoilla 'Einwohnermeldeamt' ja '[kaupungin nimi]'. Samassa virastossa tehdään myös muuttoilmoitus, joka tulee yleensä tehdä viikon sisällä maahan saapumisesta.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Yleistä opiskelusta Saksassa
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOn koko-amien tilastojen mukaan Saksassa opiskelu korkeakoulujen vaihto-ohjelmassa vuonna 2012 900 suomalaista – se on enemmän kuin missään muussa maassa. Saksa kiinnostaa myös muualla maail-massa ja maa onkin Ranskan ohella yksi maailman suosituimmista opiskelumaista, erityisesti ulko-maisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.
Saksan kuuluisat ja perinteikkäät korkeakoulut houkuttelevat ulkomaisia opiskelijoita. Koulutustar-jonta on runsas, sillä tarjolla on 13 500 eri opintokokonaisuutta. Suurin osa opetuksesta on saksaksi, mutta lähes 1000 kansainvälisessä koulutusohjelmassa opetuskielenä on englanti tai esimerkiksi ranska.
Saksan koulutusjärjestelmä
Saksassa on yhtenäinen koulutusjärjestelmä, mutta päätösvalta koulutuksesta sekä sitä koskevasta lainsäädännöstä on osavaltioilla. Koulutusjärjestelmä jakautuu perusasteeseen, toiseen asteeseen ja korkea-asteeseen. Oppivelvollisuus alkaa kuuden vuoden iässä ja kestää osavaltiosta riippuen 9 tai 10 vuotta.
Peruskoulu
Maksuton, nelivuotinen julkinen peruskoulu on yhteinen kaikille. Sen jälkeistä koulutusta säätelevät eri osavaltioiden omat säädökset, ja oppilas voi valita erityyppisten koulujen väliltä.
Perusasteen päättötodistuksilla voi hakea toisen asteen opintoihin joko yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
Yleissivistävän toisen asteen lopuksi suoritetaan Suomen ylioppilaskirjoituksia vastaava päättökoe, jonka suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden.
Saksassa on tarjolla monipuolisesti toisen asteen ammatillista koulutusta, jota voi opiskella päätoi-misesti kahdella eri tavalla: joko opiskelemalla täysipäiväisesti ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Kokoaikainen opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa kestää noin 2–3 vuotta ja oppisopimuskoulutuksessa 2–3,5 vuotta. Oppisopimuskoulutus on Saksassa erittäin suosittua, sillä oppivelvollisuuden suorittaneista jopa kaksi kolmasosaa jatkaa opintoja oppisopimuskoulutuksessa.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Oppilaitokset ja hakuprosessi
Korkeakoulutus
Saksan korkeakoulutusjärjestelmä on jakautunut kahteen osaan: akateemisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot ja ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta tarjoavat Fachhochschule-korkeakoulut.
Korkeakoulutuksen ensimmäisen vaiheen opinnoista suoritettava tutkinto on nimeltään Bachelor, jonka suorittaminen 3–4 vuotta. Master on akateeminen jatkotutkinto, jonka edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut jo Bachelorin tai vastaavan tutkinnon. Opinnot kestävät 1–2 vuotta. Master-tutkinto oikeuttaa hakeutumaan tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin. Tohtorin tutkinnon suorittaminen kestää yleensä 2–5 vuotta.
Haku korkeakouluun
Opiskelupaikan saaminen saksalaisesta korkeakoulusta on usein helpompaa kuin suomalaisesta, sillä suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai aiempaan opintomenestykseen perustuvaa karsintaa. Lisäksi suomalaisia hakijoita kohdellaan tasavertaisina saksalaisten kanssa.
Saksalaisten korkeakoulujen hakuajat
Haku lokakuussa alkavalle talvilukukaudelle alkaa tavallisesti kesäkuussa ja jatkuu aina heinäkuun puoleen väliin asti. Huhtikuussa alkavalle kesäkaudelle haku alkaa tavallisesti joulukuussa ja jatkuu tammikuun puoleen väliin asti. Toki joissain korkeakouluissa hakuaika loppuu aikaisemmin, joten on suositeltavaa, että tarkka hakuaika kannattaa varmistaa oman korkeakoulun verkkosivuilta.
Yleiset pääsyvaatimukset
Suomalaisille hakijoille tärkein pääsyvaatimus saksalaisiin korkeakouluihin on ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistuksessa pitää olla suoritettuna äidinkieli, yksi vieraskieli, matematiikka ja yksi luonnontieteellinen aine. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut ylioppilastutkinnossa matematiikkaa ja yhtä luonnontieteellistä ainetta, ne voi korvata lukion päättötodistuksella. Poikkeuksena ovat ne taideaineet, joiden pääsyvaatimuksena on myös pääsykoe. Tällöin suoritettu ylioppilastutkinto riittää.
Kielitaitovaatimukset
Korkeakoulut edellyttävät ulkomaalaisilta tutkinto-opiskelijoilta hyvää saksan kielen taitoa. Vaihto-opiskelijoilta ei aina vaadita näyttöä saksan kielen osaamisesta. Poikkeuksena kielitaitovaatimuksiin ovat myös kansainväliset koulutusohjelmat, joissa opiskellaan yleensä englannin kielellä. Näihin ohjelmiin hakevien ei tarvitse välttämättä osata saksaa, mutta sen sijaan riittävä englannin kielen taito täytyy osoittaa esimerkiksi TOEFL- tai IELTS-kielikokeilla.
Hakumenettely
Hakumenettely vaihtelee sekä aineen että korkeakoulun mukaan – tarkat ohjeet kannattaakin tarkistaa suoraan oppilaitokselta. Hakemuksen käsittelystä saatetaan periä käsittelymaksu, joka on yleensä joitakin kymmeniä euroja.
Hakuprosessi voi vaihdella korkeakoulujen välillä. Joissakin korkeakouluissa tietyille aloille saa opiskeluoikeuden automaattisesti, jos täyttää muodolliset vaatimukset. Näitä vaatimuksia suomalaisille hakijoille ovat ylioppilastutkintotodistus tai vastaava ja riittävä saksan kielen taito. Tällöin hakemus lähetetään tavallisesti joko suoraan korkeakouluun tai esimerkiksi uni-assist-verkkosivujen kautta. Joissakin korkeakouluissa taas sisäänotettavien opiskelijoiden määrää on rajoitettu tietyissä aineissa. Tällöin korkeakoulut asettavat itse valintakriteerit, joiden perusteella ne valitsevat opiskelijat. Kuten Suomessa, myös Saksassa joihinkin aineisiin on valtakunnallisesti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Näitä aineita kutsutaan Numerus clausus -aineiksi, NC-Fächer. Niihin haetaan valtakunnallisen hakumenettelyn kautta, jota hoitaa Stiftung für Hochschulzulassung -säätiö hochschulstart.de-verkkosivuilla. Opiskelupaikat jaetaan ylioppilastodistuksen sekä odotusajan perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että jos hakija joutuu odottamaan opiskelupaikkaa yhden tai useamman lukukauden riittämättömän ylioppilastodistuksen vuoksi, odotusaika lasketaan hakijalle eduksi.
Hakemus ja liitteet
Korkeakoulut vaativat täytetyn hakulomakkeen lisäksi virallisesti oikeiksi todistetut kopiot lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastodistuksesta. Hakemukseen tulee liittää myös kopiot virallisen kääntäjän tekemistä todistusten saksankielisistä käännöksistä.
Todistusten ja käännösten kopiot voi todistuttaa oikeiksi Saksan suurlähetystössä tai Saksan kunniakonsuleilla maksutta korkeakouluun hakua varten. Hakija ei saa koskaan lähettää hakemuksen mukana alkuperäisiä todistuksia tai käännöksiä. Ne esitetään vasta ilmoittautumisen yhteydessä.
Kansainväliset ja englanninkieliset opinnot
Saksan korkeakouluissa on noin 1000 kansainvälistä koulutusohjelmaa eri koulutustasoilla. Yleensä kansainvälisten koulutusohjelmien opetus- ja opiskelukieli on englanti, sillä noin puolet kansainvälisten opintojen opiskelijoista tulee ulkomailta.
Bachelor-tason koulutusohjelmia on erityisesti kaupallisissa ja talousaineissa. Master-tasolla tarjotaan enemmän englanninkielisiä opintoja.
Useimmissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa hakijoilta saatetaan vaatia TOEFL- tai IELTS-kielikokeen suorittamista. Korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto antaa lisätietoa kielitaitovaatimuksista.
Haku Master-opintoihin
Master-tutkinto on ylempi akateeminen loppututkinto Saksassa ja tavallisesti opintoihin voi hakea, kun on suorittanut Bachelor-tutkinnon tai vastaavan. Viime vuosina korkeakoulut ovat kuitenkin rajoittaneet paikkoja Master-opintoihin, ja valitsevat opiskelijat niihin usein Bachelor-tutkinnon arvosanojen perusteella.
Haku ammatilliseen koulutukseen
Ammatilliseen koulutukseen ei ole keskitettyä hakua. Kun olet löytänyt sopivan koulutusalan, hae paikkaa joko suoraan yrityksestä (oppisopimuskoulutus) tai oppilaitoksesta (ammatillinen koulutus oppilaitoksessa). Hakumenettely vaihtelee paljon eri ammattikoulutusmuotojen välillä.
Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa vaatii hyvää saksan kielen taitoa, sillä opetuskieli on saksa.
Ammatilliset oppilaitokset
Ammatillisissa kokopäiväkouluissa opiskellaan erityisesti terveydenhuollon, kaupan, muotoilun, teknisen ja sosiaalialan ammattitutkintoihin. Opinnot sisältävät myös työharjoittelua.
Pääsyvaatimukset ammatilliseen koulutukseen
Mahdolliset pääsyvaatimukset vaihtelevat koulutuslinjan ja oppilaitoksen mukaan. Esimerkkejä mahdollisista pääsyvaatimuksista:
- tietty perusasteen päättödistus, esimerkiksi vähintään Hauptschulen tai Realschulen päättötodistus
- vähimmäisikä
- suoritettu harjoittelu
- saksan kielen taito.
Pääsyvaatimukset kannattaa tarkistaa oppilaitoksen verkkosivuilta.
Hakumenettely ammatilliseen koulutukseen
Hakumenettely vaihtelee oppilaitoksesta toiseen, joten tarkat hakuohjeet ja hakuajat kannattaa katsoa oppilaitoksen verkkosivuilta.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat oppivat alaansa sekä oppilaitoksessa että alan yrityksessä. Opiskelijat harjoittelevat työntekoa yrityksessä 3–4 päivänä viikossa ja 1–2 päivänä viikossa on teo-riaopetusta oppilaitoksessa.
Pääsyvaatimukset oppisopimuskoulutukseen
Ammattikoulutuslain mukaan suurimpaan osaan oppisopimuskoulutuksesta ei vaadita ennalta määrättyä koulutusta. Käytännössä opiskelupaikan saaminen on kuitenkin vaikeaa, ilman koulun päättö-todistusta. Lisäksi saksan kieltä tulee osata hyvin.
Ammatilliset kokopäiväkoulut järjestävät ammattitutkintoon johtavien koulutusten lisäksi yhden vuoden kestävää valmentavaa koulutusta, joka parantaa koululaisen mahdollisuuksia päästä oppisopimuskoulutukseen.
Hakumenettely oppisopimuskoulutukseen
Hakemus oppisopimuskoulutuspaikkaan tulee valmistella huolellisesti. Hakijan on hyvä aloittaa hakuprosessi jo vuosi ennen koulutuksen alkua, jolloin kannattaa muun muassa yhteydessä oppisopimuskoulutusta tarjoavaan yritykseen ja hakea paikkaa silloin voimassaolevalla todistuksella. Joillekin aloille opiskelupaikan saaminen käy nopeamminkin.
Saksassa on tapana tehdä hakemuskansi, johon sisältyy hakemusteksti, valokuvallinen CV, kopiot koulutodistuksista ja käännösten kopiot (käännökset suomesta tai ruotsista saksaan) sekä todistuskopiot suoritetuista työharjoitteluista ja kursseista ja käännösten kopiot.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Opiskelijana Saksassa
Saksa on lähellä ja sinne on helppo mennä opiskelemaan. Saksalaiset ovat tunnettuja avuliaisuudestaan ja ulkomaalaisista opiskelijoista pidetäänkin hyvää huolta, ja heitä autetaan mahdollisissa ongelmissa. Korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto sekä ylioppilaskunta järjestävät ulkomaalaisille opiskelijoille toimintaa, jotta kotiutuminen Saksaan helpottuu.
Opiskelijatoimintaa korkeakouluissa
Opiskelijatoiminta on saksalaisissa kouluissa hyvinkin aktiivista. Korkeakoulut järjestävät opiskelijoille muun muassa elokuvaesityksiä, taidenäyttelyitä, kirjallisuuspiirejä, urheilumahdollisuuksia ja teatteria. Osallistuminen tapahtumiin on useimmiten ilmaista samoin kuin korkeakoulujen järjestävä monipuolinen urheilutoiminta.
Koulujen liepeillä sijaitsevat Kneipet (baari) ja kahvilat ovat usein opiskelijoiden kantapaikkoja, joissa on helppo tutustua muihin opiskelijoihin ja ruoka on tavallisesti edullista. Ainejärjestöjen ja oppilasjärjestöjen kantapöydissä opiskelijat tapaavat toisiaan säännöllisesti.
Lukuvuosi Saksassa
Suomesta poiketen Saksassa ei ole syys- ja kevätlukukautta vaan talvi- ja kesälukukausi. Lukukausi kestää 6 kuukautta. Yliopistoissa talvilukukausi kestää lokakuusta maaliskuuhun ja kesälukukausi huhtikuusta syyskuulle. Ammattikorkeakouluissa talvilukukausi on syyskuusta maaliskuuhun ja kevätlukukausi maaliskuusta elokuuhun.
Opetus ja luennot alkavat normaalisti aloituskuukauden puolessa välissä ja kestävät noin 14–15 viikkoa. Tätä aikaa kutsutaan nimellä luentoaika, jonka lopuksi pidetään tentit. Luentoajan jälkeen alkaa noin 2 kuukautta kestävä vapaajakso, jonka aikana voi palauttaa harjoitustehtäviä, suorittaa työharjoittelun tai lomailla.
Lukukausimaksut
Moniin maihin verrattuna Saksassa on edullista opiskella. Joko lukukausimaksua ei ole ollenkaan tai se on vain murto-osa monien muiden maiden perimästä summasta. Valtaosassa osavaltioissa ei kuitenkaan peritä minkäänlaista lukukausimaksua.
Opiskelijat osallistuvat kuitenkin usein ylioppilaskunnan ylläpitämien palvelujen kustannuksiin niin kutsutun Semesterbeitrag:in muodossa. Tämä maksu vaihtelee 50–150 euron välillä lukukaudessa. Se sisältää tavallisesti paikallisliikenteen lipun, jolla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä opiskelukaupungin alueella.
Opintomuodot
Opiskelijoiden odotetaan osallistuvan opetukseen aktiivisesti. Opiskelijat pitävät tunneilla esitelmiä joko ryhmässä tai yksin sekä kirjoittavat annetusta aiheesta monisivuisia seminaaritöitä. Kirjatentit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin Suomessa.
Perusopinnot ja pääopinnot
Saksassa opinnot jaetaan perusopintoihin ja pääopintoihin. Perusopinnoissa käsitellään opiskeltavan aineen perusteorioita sekä opetellaan tieteellistä työskentelyä. Opintomuodot ja vapaus valita kursseja vaihtelevat koulutusohjelmasta toiseen. Useimmissa koulutuksissa opiskelijalla on mahdollista valita pääaineen lisäksi 1-2 sivuainetta.
Moduulit, luennot, harjoitukset
Opinnot on jaettu moduuleihin, joissa käsitellään yhtä asiakokonaisuutta 1–2 lukukauden ajan ja jonka lopuksi opiskelija saa moduulista arvosanan. Moduuli koostuu useimmiten luennoista, oppitunneista, harjoituksista sekä tenteistä.
Luennoilla professori luennoi ja opiskelijat tekevät muistiinpanoja. Luentojen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva aiheesta.
Oppitunneilla syvennetään luennon aihetta professorin tai muun opetushenkilökuntaan kuuluvan johdolla. Opiskelijat osallistuvat opetukseen aktiivisesti pitämällä esitelmiä sekä keskustelemalla aiheesta. Oppitunneille on hyvä valmistautua lukemalla.
Harjoituksissa käydään havainnollisesti läpi tiettyä aihetta tai ongelmakohtaa sekä keskustellaan kotitehtävistä. Harjoitukset liittyvät usein luentoihin.
Tutoroinneissa oppituntien ja luentojen hankalia kohtia selvitetään pidemmälle ehtineen opiskelijan johdolla.
Laboratorioharjoituksissa luonnontieteen opiskelijat tekevät kokeita pienryhmissä.
Opintopisteet ja arvostelu
Jokaiseen tutkintoon vaaditaan tietty määrä suoritettuja opintoja. Opintojen työmäärää mitataan yleiseurooppalaisilla opintopisteillä, joita kutsutaan Saksassa nimellä Credit Points tai Leistungspunkte. Yksi Credit Point vastaa noin 25–30 tunnin työpanosta.
Opintopisteitä jaetaan moduuleista ja pistemäärät vaihtelevat parista jopa 15:een riippuen moduulin arvioidusta työmäärästä. Kehotus on, että opintopisteitä tulisi kerätä noin 30 lukukautta kohti.
Opiskelijoiden suoritus arvostellaan asteikolla 1–5, joka on Suomen järjestelmään verrattuna käänteinen; mitä pienempi luku, sitä parempi suoritus:
1 = erinomainen (sehr gut)
2 = hyvä (gut)
3 = tyydyttävä (befriedigend)
4 = välttävä (ausreichend)
5 = hylätty (mangelhaft).
Arvosanat suhteutetaan moduulin työmäärään, joten suuritöisten moduulien arvosana vaikuttaa loppuarviointiin suhteessa enemmän.
Oppilaskunnat
Yleensä opiskelijasta tulee korkeakouluun ilmoittautumisen yhteydessä ylioppilaskunnan jäsen. Ja jäsenmaksu kattaa ylioppilaskunnan tarjoamat palvelut. Opiskelijoiden muodostamat ainejärjestöt ajavat eri aineiden opiskelijoiden etuja laitostasolla.
Opiskelijakaupungeissa ylioppilaskunnat tarjoavat opiskelijoille esimerkiksi edullista ruokaa opiskeli-jaruokaloissa (Mensa) ja -kahviloissa, edullista asumista opiskelija-asuntoloissa sekä neuvontaa niin käytännön asioissa kuin henkisessä jaksamisessakin.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Opintojen rahoitus
Suurin osa ulkomailla opiskelevista suomalaisista rahoittaa opintojaan Kelan opintotuella. Opintotu-en lisäksi monet opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa. Perustutkintoon on harvoin tarjolla apurahaa, sillä apurahat ja stipendit jaetaan yleensä jatko-opiskelijoille ja tutkijoille.
Opintotuki
Suomalaisen opiskelijan on mahdollista saada opintotukea myös ulkomaille. Tukea voi saada ulko-maisiin opintoihin, jotka sisällytetään suomalaiseen tutkintoon – esimerkiksi kun opiskelija lähtee opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille. Lisäksi Kelan myöntämää opintotukea voi tietyin ehdoin saada koko tutkinnon suorittamiseen – ehdot ovat, että opiskelu on tutkintoon johtavaa, opinnot tapahtuvat julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa sekä opintojen tulee vasta-ta Suomessa tuettavia opintoja.
Työskentely opintojen ohessa
Elantoa voi myös hankkia itse – suomalaisella opiskelijalla on nimittäin mahdollisuus työskennellä Saksassa rajoituksetta. Kokonaan opintojen rahoitusta ei kuitenkaan kannata laskea palkkatyön varaan – kuten sanottu, opiskelukin on täysipäiväistä työtä ja siten muulle työskentelylle ei välttämättä jää aikaa. Osa-aikatyö onkin hyvä ja joustava vaihtoehto opiskelijalle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että osa-aikaisen työpaikan löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Ensiksi kannattaa kysyä oman korkeakoulun ylioppilaskunnan työnvälityksestä.
Opiskelijavaihto
Opiskelijavaihtoon lähteminen edellyttää, että sinulla on opiskelupaikka suomalaisessa oppilaitoksessa. Opiskelijavaihdossa suoritat osan opinnoistasi ulkomailla, ja siten ne sisällytetään useimmiten osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihdosta saat oppilaitoksesi kansainvälisten asioiden toimistosta.
Ammattiin opiskelevat
Jotkin ammatilliset oppilaitokset järjestävät kansainvälisiä hankkeita, joihin voi liittyä opiskelijavaih-toa. Vaihtoon haetaan hankkeen järjestäjän eli useimmiten oppilaitoksen kautta. Opiskelijavaihto ammatillisista oppilaitoksista kestää useimmiten muutaman viikon ja siihen voi kuulua hankkeesta riippuen opiskelua, työssäoppimista tai molempia.
Korkeakouluopiskelijat
Helpointa on lähteä vaihtoon sellaisiin ulkomaisiin korkeakouluihin, joiden kanssa omalla suomalaisella korkeakoulullasi on yhteistyösopimus. Voit myös järjestää vaihtopaikan kokonaan itse. Vaihtopaikan voi toki myös järjestää itse.
Korkeakoulujen opiskelijavaihtoa rahoittavat vaihto-ohjelmat, kuten Euroopan maihin suuntautu-nut Erasmus sekä Pohjoismaihin ja Baltiaan suuntautuva Nordplus.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Asuminen Saksassa
Jos on tottunut korkeaan vuokratasoon, Saksassa asunnonetsijä tulee yllättymään iloisesti. Erityisesti pääkaupungissa Berliinissä ja pienemmissä kaupungeissa vuokramenot ovat kohtuulliset.
Opiskelijat hankkivat asuntonsa itse joko korkeakoulun opiskelija-asuntoloista tai vapailta markkinoilta. Kannattaa myös ottaa selvää alueen yksityisistä asuntoloista. Korkeakoulun kansainvälinen toimisto neuvoo ulkomaalaisia opiskelijoita myös asuntoasioissa.
Opiskelija-asunnot
Jos haluaa saada paikan korkeakoulun opiskelija-asuntolasta, hakemus kannattaa lähettää hyvissä ajoin. Asuntolapaikkoja on rajoitetusti ja opiskelijoita Saksassa noin 2 miljoonaa. Monet haluavat asua opiskelija-asuntolassa, sillä vuokra on kohtuullinen ja asuntolassa tutustuu muihin opiskelijoihin – siten myös kysyntää riittää.
Erilaisia opiskelija-asuntoja
Asuntolat sijaitsevat useimmiten eri puolella kaupunkia korkeakoulun eri yksiköiden läheisyydessä. Tasoltaan asuntolat voivat vaihdella keskenään paljon, mutta usein niissä on peruskalusteet kuten sänky, kirjoituspöytä ja vaatekaappi.
Yleisimmin asuntolassa saa oman huoneen, mutta tarjolla on myös 2 hengen huoneita. Keittiö ja pesutilat jaetaan muiden samassa solussa asuvien kesken. Joissain asuntoloissa on myös pieniä yksiöitä tai kaksioita. Asuntoa haetaan useimmiten oppilaitosten asuntopalvelusta.
Vuokra-asunnot
Vuokra-asuntoilmoituksia julkaistaan paikallislehdissä 1–2 kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Niitä voi lukea yleensä myös internetissä erityisiltä asuntopalstoilta ja -sivustoilta.
Vuokra ja vuokratakuu
Vuokran suuruus ilmoitetaan usein ”kylmänä” eli Kaltmiete. Tämän lisäksi vuokralainen joutuu maksamaan erikseen lämmityksestä, sähköstä, kaasusta, vedestä ja jätehuollosta oman kulutuksensa mukaan.
Vuokranantajat vaativat usein vuokratakuun, joka saa olla korkeintaan kolmen kuukauden vuokran suuruinen ja maksetaan takaisin asunnosta lähtiessä.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Elinkustannukset Saksassa
Eläminen Saksassa on halvempaa kuin Suomessa, sillä ruoan, asumisen ja vaatteiden hinta on EU:n keskitasoa.
Opiskelijan elinkustannukset
Opiskelijan kustannuksia nostavat mahdolliset lukukausimaksut. Useimmissa osavaltioissa lukukau-simaksuja ei peritä lainkaan, mutta suurimmillaan ne voivat olla jopa vajaa 1000 euron luokkaa.
Mahdollisen lukukausimaksun lisäksi opiskelijat osallistuvat oppilaskunnan ylläpitämien palvelujen kustannuksiin niin kutsutun Semesterbeitrag:in muodossa. Tämä maksu vaihtelee 50–150 euroon lukukaudessa, ja sisältää yleensä paikallisliikenteen lipun, jolla voi matkustaa julkisilla liikennevälineillä opiskelukaupungin alueella.
Terveydenhoito
Saksaan opiskelemaan tai työnhakuun lähtevien kannattaa hankkia Kelastaeurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card), jolla opiseklija saa sairaanhoitoa, jos hän sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan. Opiskelija pääsee hoitoon myös, jos hänen pitkäaikaissairaus vaatii sitä. Kortilla saa sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samoin periaattein kuin Saksassa pysyvästi asuvat henkilöt.
Kiinnostuitko? Klikkaa tästä ja tutustu eri koulutusvaihtoehtoihin Saksassa!
Lähde:
maantieto.net